Artikkeli on yli 10 vuotta vanha

EU:n pakolaiskriisin vaikea kysymys – miten kohdella heitä, jotka eivät ole pakolaisia?

Eurooppa joutuu varautumaan siihen, että kaikkia ei saada palautettua kotimaihinsa, vaikka heille ei annetakaan turvapaikkaa. EU:n sisäministerit valmistautuvat jatkamaan sisäisiä rajatarkastuksia, jopa kaksi vuotta.

Pakolaisia Kreikan ja Makedonian rajalla Idomenin kylän lähellä Kreikassa torstaina.
Pakolaisia Kreikan ja Makedonian rajalla Idomenin kylän lähellä Kreikassa torstaina. Kuva: Armend Nimani / AFP
  • Maria Stenroos

Kreikka pyytää EU:n apua rajojensa vartiointiin. Jos Kreikan ja Makedonian raja alkaa pitää, pakolaiskriisi voi helpottua muualla Euroopassa. Jos turvapaikanhakijat ja muut tulijat jäävät Kreikkaan, maa tulee olemaan kovan paineen alla. Tänä vuonna Kreikan läpi on kulkenut noin 700 000 ihmistä.

Brysselissä sisäministerikokouksessa EU:n puheenjohtajamaa Luxemburg kehotti kaikkia EU-maita panemaan toimeksi, jotta aiemmin päätetyillä 160 000 ihmisen kiintiöillä todella aletaan siirtää turvapaikanhakijoita Kreikasta ja Italiasta muihin maihin. Nyt vasta 160 ihmistä on siirretty.

– Pitää siirtää nopeammin, ulkoministeri Jean Asselborn kiirehti.

Suuren ongelman Kreikka ja Eurooppa tulevat kohtaamaan niiden kanssa, jotka eivät saa turvapaikkaa EU-alueelta.

– En tiedä miten tämä kehittyy. Toivon, että virta heikkenee. Jos ei, tarvitaan tietty solidaarisuus ihmisiä kohtaan, jotka eivät täytä Geneven pakolaismääritelmää, Asselborn esittää.

Asselborn kuvailee reittiä: Pohjois-Afrikan maista tulee lentokoneilla väkeä Istanbuliin, sieltä laivalla yli Kreikkaan. Heidän matkansa pysähtyy Makedonian rajalle, josta Kreikka palauttaa heidät Ateenaan. Monen matka päättyy kuitenkin siihen, vaikka EU päättäisi tehostaa palautuksia. Kaikki maat eivät suostu ottamaan kansalaisiaan vastaan.

– Miten ratkaistaan niiden ongelma, jotka eivät voi saada turvapaikkaa?  Niin, "palautetaan" – mutta minne? Se on eurooppalainen ongelma, kreikkalaiset kohtaavat sen enemmän kuin muut.

Asselborn on ollut pakolaiskriisin ratkaisun etsinnässä keskeisessä roolissa pian puoli vuotta, kun Luxemburg on ollut EU:n puheenjohtajamaa. Viime kuukausia summatessaan ulkoministeri arvosteli Itä-Euroopan maita – mainiten nimeltä Puolan – solidaarisuuden puutteesta muita maita kohtaan.

Orpo: Pakolaiset saattavat etsiä uuden väylän

Sisäministerikokous varautuu myös siihen, että ihmisten virta jatkuu vielä. Schengen-alueen tilapäisiä rajatarkastuksia varaudutaan jatkamaan. Enimmäisaika – kuusi kuukautta – tulee maaliskuun alussa täyteen Itävallan ja Saksan rajoilla. Teknisesti maat pyytävät komissiota harkitsemaan asia, jotta voivat päättää asiasta komission esityksen perusteella.

Suomen sisäministeri Petteri Orpo  (kok.) arvioi, että Kreikan kontrollin kiristyminen kääntää Kreikkaan tulijoiden määrän laskuun.

– Jo pelkästään tietoisuus siitä, että Kreikkaan pysäytetään. Ja se, ettei saa mennä haluamaansa Euroopan maahan, vaan siirretään jonnekin, Orpo sanoo.

Samaan aikaan hän kehottaa Eurooppaa miettimään, minkä vaihtoehtoisen reitin ihmisten virta seuraavaksi etsii. Hän kehottaa EU-maita huolehtimaan erityisesti Itä-Euroopan maarajan rajatarkastuksista.