Suomessa on pitkään maksettu EU-maiden kovinta viiniveroa. Tänä vuonna kaksi maata on kiilannut Suomen ohi: Irlanti ja Britannia.
Etelä- ja Keski-Euroopassa viininviljelys on elinkeino, jota on tuettava.
- Monissa maissa halutaan turvata oma maataloustuotanto. Viini on tärkeä vientituote, sanoo Veronmaksajien keskusliiton pääekonomisti Minna Punakallio.
Viidessätoista EU-maassa viinillä on nollavero. Nollaveromaita ovat esimerkiksi Italia, Kreikka, Espanja ja Saksa. Viinimaista vain Ranskalla on nimellinen vero.
12 litraa vuodessa
Pohjoismaissa alkoholiveroa perustellaan viinan haitoilla, Keski- ja Etelä-Euroopassa maatalouspolitiikalla. Ranskassa ja Suomessa juodaan veroeroista huolimatta saman verran. Yli 15-vuotiaaseen väestöön suhteutettuna kulutus on 12 litraa vuodessa.
Ranskassa maksakirroosien määrä on kuitenkin vähentynyt 1960-luvun lopulta lähtien, koska alkoholin käyttö on vähentynyt. Suomessa kirroosit ja muut alkoholiin liittyvät sairaudet ovat kovassa kasvussa. Syykin on selvä: Suomessa juodaan nyt kolme kertaa enemmän kuin 60-luvulla.
- Ranskassa kaupungistuminen on laskenut alkoholin kulutusta. Maatiloilla oli aikaa ja mahdollisuuksia juoda viiniä lounaan kanssa. Suomessa on käynyt toisin päin, sanoo erikoistutkija Esa Österberg Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
Eniten ryypätään Itä-Euroopassa
Väkevien verotus on kovinta Ruotsissa, Suomessa ja Irlannissa. Näissä maissa humalaiset ovat kaduilla tuttu näky ja kerta-annokset ovat suuria.
Tilastojen mukaan eniten alkoholia kuluu kuitenkin Itä-Euroopan maissa Tsekissä, Romaniassa, Slovakiassa ja Unkarissa. Niissä yhdistyvät alhainen viinavero ja humalahakuinen juomistyyli.