Turinat yhteisöpalvelu Facebookissa vuotavat toisinaan huumorisivustoille, joskus uutisiin asti. Julkisiksi kirjoituksiksi tulkittujen tilapäivitysten sijaan Facebookin yksityisviestit eivät sentään voi päätyä kenen tahansa luettaviksi.
Paitsi poliisin ja tuomarin.
Facebook-viestit käyvät oikeudessa samanarvoisina kirjallisina todisteina kuin tekstiviestit tai sähköpostit, jotka eivät vielä ennen 2000-lukua olleet arkipäiväisiä asianajajien työkaluja.
- Todisteissa harkinta käydään tapauskohtaisesti. En silti näkisi, että Facebook-kirjoitus poikkeaisi millään tavalla tekstiviestistä, sanoo asianajaja Jouko Pelkonen.
- Facebook-viestiä voitaisiin käyttää oikeudessa uhkailusta, herjauksesta tai lähestymiskiellon rikkomisesta, luettelee asianajaja Simo Ellilä. Sekä Pelkonen että Ellilä vaikuttavat Asianajajaliiton asiantuntijaryhmissä.
Mitenkään rutiininomaisesti Facebook-todisteet eivät ainakaan vielä oikeudessa esiinny. Ellilän tai Pelkosen kohdalle sellaisia ei ole toistaiseksi osunut, kun taas tekstiviestejä tulostetaan tasaisesti oikeuden nähtäväksi.
- Mutta näin käy varmasti Facebookin viestienkin kanssa, povaa asianajaja Simo Ellilä. Suomalaisten rakastama tekstiviestittely hiipuu, kuten tilastot kertovat. Netin yhteisöpalveluissa sananvaihto on ilmaista ja keskusteluluontoisempaa.
Vakavissa rikosepäilyissä poliisi ei tarvitse edes keskustelukumppania toimittamaan viestejä. Oikeusapupyyntö Yhdysvaltoihin on poikinut poliisille halutut Facebook-viestit. Tätä kautta voi kuitenkin kestää monta kuukautta, ennen kuin todisteviestit päätyvät tutkittaviksi.
Kuin kirjallinen sopimus
Asianajajan näkökulmasta on hyvä, että nettisukupolven kuulumistenvaihto - ja keskinäisistä asioista sopiminen - on osaksi siirtynyt kasvokkaisesta kanssakäymisestä Facebookiin. Sinne sanomiset jäävät kirjaimellisesti muistiin pitkältäkin ajalta. Kaveria on turha soimata valehtelusta vaikkapa tonnin velassa, jos on jo ehtinyt kiittää lainasta pikaviestillä. Asianajaja Simo Ellilän mukaan viesti on oiva todiste oikeuteen.
- Suosittelisin ehdottomasti käyttämään, jos on sovittu lainasta tai jostain muusta. Suullisesti tehdyn sopimuksenhan toinen voi aina kiistää, Ellilä sanoo.
Asianajaja Jouko Pelkonen lisää, että nykyisin tekstiviestit ovat velan olemassaoloista riidellessä hyvinkin tavanomaista todistusaineistoa.
Joskus toinen osapuoli oikeudessa voi vedota siihen, että ei ole saanut tai lukenut saamaansa viestiä.
- Voihan väittää, mutta onko se uskottavaa? Simo Ellilä kysyy.
Ellilä vertaa tilannetta eräässä oikeusjutussaan todisteena olleeseen reklamaatioon, jonka asiakas oli lähettänyt firmaan sähköpostilla. Siihen ei koskaan tullut vastausta. Oikeus lähti siitä, että lähetetty viesti oli myös vastaanotettu, eli että reklamaatio oli tullut perille.
Periaatteessa kuluttajalle voi olla käräjillä apua myös yrityksen Facebook-sivun kirjoituksista, Ellilä pohtii.