Huonossa taloustilanteessa ovat entistä useammat kansanedustajat puolueesta toiseen ja hallituksesta oppositioon alkaneet kannattaa yhteisöveron laskemista. Yhteisö- eli yritysveroa kertyy valtiolle noin neljä-puoli miljardia euroa vuodessa. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Seppo Kari arvioi, että yritysveron alentaminen virkistäisi yritystoimintaa ja alen hyödyt maksaisivat hyvän osan menetetyistä verotuloista:
- Se voi olla merkittävä osa, sanotaan jopa kaksi kolmasosaa. Joka tapauksessa osuus on niin suuri, että se olisi syytä ottaa näissä laskelmissa huomioon.
Hallituspuolue SDP:ssä yritysveroalea ei uskota oikotieksi kilpailukykyyn.
- Yhteisöveroa maksetaan vasta sen jälkeen kun tuotanto on riittävän kilpailukykyistä ja syntyy jotain verotettavaa tuloa. Tämän takia minun mielestäni se ei ole ihan ensisijaisia asioita, arvioi SDP:n kansanedustaja Jouni Backman.
Satojen miljoonien ale
Suomen yritysvero on nyt 24,5, Ruotsin 22 ja Viron 21 prosenttia. Jokainen prosenttiyksikön leikkaus veisi valtiolta runsaat kaksi-sataa miljoonaa euroa vuodessa. Siksi vero tuskin putoaa alle 20:n prosentin, jota elinkeinoelämä on haikaillut. Työllisyyden parantamisen nimissä moni kansanedustaja olisi silti valmis verokisaan.
- Kannatan, että sitä voitaisiin laskea jonnekin 20 prosenttiin, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Kaj Turunen.
- 22 tai 22,5 prosenttia voisi olla hyvä, mutta minusta olisi tärkeämpää suosia kasvuyrityksiä eikä kaikkia yrityksiä, arvioi vihreiden kansanedustaja Osmo Soininvaara.
- 21 voisi olla aika optimaalinen - 20:kin - jos rahoitus voidaan löytää veropohjaa laajentamalla, miettii Kokoomuksen kansanedustaja Kimmo Sasi.
Vaan jollain pitäisi valtiota rahoittaakin. Veromuutoksia parhaillaan valmistelevassa valtiovarainministeriössä on kannatusta yritysveron laskulle, mutta vain jos samalla kiristetään osinkojen verotusta.
Ristivetoa Viron-mallista
VM:ää kismittää, että osa kansanedustajista on alkanut löytää hyviä puolia niin sanotusta Viron-mallista. Tasaveromaa Viro ei verota tuottoja, jotka yritykset investoivat toimintansa kehittämiseen.
Osa kansanedustajista haluaisi Suomeen ainakin mallin parhaat puolet.
- Senkin takia se on tällä hetkellä tärkeää, että pk-sektorin rahoitus on vaikeuksissa. Silloin yritys voisi käyttää omaa rahaa omiin toimintoihinsa, sanoo perussuomalaisten Kaj Turunen.
Myös vihreiden Osmo Soininvaara löytää Viron mallista apukeinon aihion Suomeen:
- Viron mallia pitäisi hiukan kehittää, koska se nyt estää rahojen siirtämisen tuotannon alalta toiselle ja rakennemuutoksessahan pitäisi juuri taantuvilta aloilta siirtää varallisuutta kehittyville aloille.
Tuskin kukaan on vaatimassa nollaveroa Suomeen, mutta päähallituspuolueissa Viron-malli epäilyttää silti.
- Se, että suositaan erikseen rahan jättämistä passiivisesti yrityksen sisälle sen asemesta, että se sijoitetaan muualle ei ole välttämättä hyvä, SDP:n Jouni Backman sanoo.
- Tätä tutkittiin 90-luvun alkupuolella toimisiko se Suomessa. Silloin päädyttiin tulokseen, että se ei toimi. Oikeastaan ratkaisu on tässä, että yhteisöveroa alennetaan, jotta meillä on kilpailukykyinen vero ja sitä kautta pyritään pitämän huolta siitä, että kannattaa investoida Suomeen, toteaa puolestaan kokoomuksen Kimmo Sasi.
Toimisiko Suomessa?
Myös VATT:n tutkimusjohtaja Seppo Kari vieroksuu Viron-mallin tuomista Suomeen:
- Siirtyminen Viron-malliin olisi huomattavasti dramaattisempaa kuin esillä olleet yhteisöverokannan alentamiset. Kustannukset olisivat suuremmat - ainakin lyhyen aikavälin tuottomenetykset.
- Voi olla, että yhteisöverokannan alentamisen positiiviset vaikutukset olisivat suurempia kuin Viron-mallin käyttöönoton vaikutukset. Pääsyy tähän Karin mukaan on, että yhtiöön jätettyjen voittojen verokannan alentaminen voi (Viron-mallissa) synnyttää lukitusvaikutuksen.
Tämä tarkoittaa, että varat voivat jäädä jumiin yritykseen, joka pyrkii välttämään verojen maksua.
Tutkimusjohtaja Seppo Karin mukaan aluksi Viron-mallissa menetetään vain veroja, mutta pitkällä aikavälillä myös talouden tehokkuus kärsisi ja kasvu heikkenisi.