Suomalaisissa terveyskeskuksissa on ongelmana se, että potilaat eivät saa palveluja, joita he tarvitsisivat, kuvaa Hämeenlinnan terveyspalvelujen toimitusjohtaja Risto Mäkinen. Myöskään hoitotulokset eivät ole niin hyviä kuin voisivat olla.
- Uusi malli on rakennettu sen pohjalta, että palvelujen saatavuus ja hoidon tulokset paranisivat ja että tämä toteutuisi järjellisillä resursseilla, Mäkinen kuvaa.
Terveydenhuolto jämähtänyt
Terveyspalvelujen kehittämisen suhteen Suomessa ei ole juurikaan tapahtunut mitään vuoden 1972, jolloin astui voimaan kansanterveyslaki. Lääkäripula on viime vuosina vain pahentunut ja potilasjonot kasvaneet.
Terveyspalvelujen käyttäjät joutuvat etsimään tarvitsemaansa ja kulkemaan ovelta ovelle. Myöskään potilaan tiedot eivät välttämättä ole seuranneet hänen mukanaan hoidon edetessä.
Hämeenlinnan kanavamallissa tämä kaikki pyritään eliminoimaan. Kanavamalli koskee kaikkia Hämeenlinnan kantakaupungin noin 26 000 asukasta. Heistä tuhat eniten terveyspalveluja tarvitsevaa ohjataan terveyshyötypalvelujen käyttäjäksi.
- Asiakas saa ensimmäisellä käynnillä itselleen hoitovastaavan, joka huolehtii hänestä. Hoitovastaava laatii hoitosuunnitelman ja huolehtii sen toteutumisesta. Potilaan tiedot siis kulkevat yhdessä paketissa hoidon edetessä asiantuntijalta toiselle, joten asiakkaan ei enää tarvitse haeskella, mistä apua saa. Hoitovastaava huolehtii asiasta, palvelupäällikkö Lilli Väisänen kertoo terveyshyötypalvelujen toimintaperiaatteesta.
- Toiminta lähtee siis asiakkaan tarpeesta, ei lääkäriauktoriteetin, Väisänen korostaa ja kertoo saatujen kokemusten olevan todella hyviä.
Omalääkäristä hoitovastaavaan
Toinen palvelukanava, episodipalvelut, palvelee loppuja kantakaupunkilaisia. Heidän osaltaan toimintamallin on tarkoitus taata nykyistä paremmin palvelujen saanti ja hoidon loppuun saattaminen. Ensimmäisellä terveyskeskuskäynnillään episodipotilas saa niin ikään nimetyn hoitovastaavan.
Mikä siis meni pieleen omalääkärijärjestelmästä, jonka ideaa kanavamalli vie pidemmälle?
Risto Mäkinen oli suunnittelemassa omalääkärijärjestelmää yhdessä terveyskeskuksessa ja sanoo huomanneensa, että järjestelmä kompastui heti alkuun.
- Lääkärin roolin muuttamisen jälkeen ei tapahtunut mitään muuta. Nyt koetamme muuttaa koko henkilöstön työnkulttuuria niin, että se on mielekkäämpää ja asiakkaan huomioon ottavaa. Suunnitelmallisuus ja toiminnan kokonaisvaltaisuus tarkoittavat, että molemmat osapuolet, niin hoitava kuin hoidettava, tietävät, mitä seuraavaksi tapahtuu. Se taas tarkoittaa olemassa olevien resurssien järkevää käyttöä ja parempia hoitotuloksi, Mäkinen perustelee.
Terveyskeskuksia yhteen
Tammikuussa käyttöönotettava kanavamalli yhdistää Kaurialan, Vanajaveden ja keskustan terveysasemat Viipurintien terveysasemaksi. Esimerkiksi Kaurialassa asuva asiakas soittaa kuitenkin edelleen tuttuun numeroon, josta jatkossa vastaa Viipurintien terveysasema.
Mäkinen uskoo uudistuksen takaavan kaupunkilaisten veroeurojen tehokkaamman ja järkevämmän käytön sekä selkeyttävän terveysalan ammattilaisten työnkuvaa ja parantavan työn mielekkyyttä.