Vuoden päästä EU-kansalaista pitää kohdella hoitojonossa kuin oman maan asukkaita. Jos suomalainen haluaa yksityisklinikalle Berliiniin tai Karoliiniseen sairaalaan Ruotsiin, hän on samalla viivalla paikallisten kanssa.
Uutta on myös se, että potilaalla on automaattisesti oikeus korvaukseen kotimaaltaan.
Missä perhe, siellä potilas
Käytännössä valinnanvapaus hyödyttää eniten ulkosuomalaisia. Esimerkiksi Espanjassa asuvien suomalaisten odotetaan hakeutuvan hoitoon toiseen kotimaahan. Olennaista on, minkä maan Kela-kortti on, ei kansalaisuus.
Inhimilliset syyt vaikuttavat: kun on sairas, haluaa palvelua omalla kielellä tai siellä missä lähipiiri on. Jos Suomessa asuva ranskalainen sairastuu ja haluaa Ranskaan hoidettavaksi, Suomi maksaa.
Suomesta voidaan hakea syöpähoitoja kauempaakin. Myös lastentautien hoito on täällä huippuluokkaa.
Muihin operaatioihin tuskin tullaan kauempaa kuin Baltiasta tai Pohjois-Euroopasta. Terveysturismi suuntautuu sinne, missä se on helppoa. Potilaat liikkuvat lähialueilla, lähikielellä. Kynnys jäljittää hoitopaikkaa ulkomailta on korkea, varsinkin jos on kipeä.
Suurempia seteleitä odotetaan EU:n ulkopuolelta: Venäjältä ja Ukrainasta.
Mitä hoitoa voin saada?
Etu koskee vain niitä hoitoja, jotka on säännelty korvattaviksi omassa maassa. Siksi Suomenkin on nyt määriteltävä mitä.
Voiko lapsen viedä ympärileikattavaksi EU-maahan? Maksaako Suomi laskun, jos naispari hakee ulkomailta hedelmöityshoitoa?
Helpompi on listata, mikä ei kuulu veroeurojen piiriin. Esimerkiksi Keski-Euroopassa suositut kylpylähoidot maksetaan jatkossakin omasta pussista. Myös vaihtoehtohoidoista korvausta tuskin saa.
Tämä pakottaa tekemään valintoja. Priorisointia varten Suomeen perustetaan komitea, joka päivittää, mitä hoitomuotoja ja teknologioita maksetaan julkisista varoista vai mitä ei.
EU-maat joutuvat yhdessä pohtimaan suhtautumista eutanasiaan. Paine järjestelmien ja jonotusaikojen yhdenmukaistamiseen kasvaa, kun potilaat voivat äänestää jaloillaan.
Kela korvaa jo – mikä muuttuu?
Äkillisissä sairauksissa tai tapaturmissa suomalainen on jo saanut hoitoa samalla hinnalla kuin paikalliset asukkaat. Nyt periaate laajenee myös ei-äkilliseen hoitoon.
Suomessa tätäkin on hieman korvattu. Kela korvaa lääkärikäynnin EU-maassa niin kuin se korvaisi yksityisellä käynnin Suomessa, eli esimerkiksi 20 prosenttia hinnasta. Uudistuksen jälkeen hoidon voi saada paljon halvemmalla, ehkä pelkällä potilasmaksulla.
Kela-korvausta on hyödynnetty esimerkiksi Ruotsin- ja Viron-matkoilla. Ruotsissa asiointi on luontevaa varsinkin Tornionjokilaaksossa, Pohjanmaalla ja saaristossa asuville. Virossa hammas on paikattu tai silmälääkärillä käyty ostosreissulla.
Harvinaisemmissa tapauksissa Kela maksaa matkan etukäteen. Maksusitoumuksen voi edelleen saada, jos hoitoa ei Suomessa taata määräajassa.
Paljonko se maksaa?
Tärkein kysymys on, korvataanko kulut julkisen vai yksityisen taksan mukaan: saako hoidon julkisen palvelun asiakasmaksulla vai nykymalliin Kela-korvauksella? Tämä on vielä auki.
Kysymys on Suomelle kinkkinen, koska yksityisellä käyntiä ulkomailla ei voi oikein korvata ruhtinaallisemmin kuin yksityisellä käyntiä Suomessa. Ulkomailla lääkärit ovat usein yksityisiä eikä hintaeroa potilaalle ole.
Auki on myös, kuka maksaa: valtio vai kunta. Joka tapauksessa potilas maksaa ensin itse ja korvauksen saa vasta jälkikäteen. Myös matkakuluja korvataan hieman, mutta lähinnä Suomen välimatkojen perusteella.
Kotimainen kilpa potilaista alkaa
Samaan aikaan valinnanvapaus laajenee koko Suomeen. Tyytymätön potilas voi mennä naapurikunnan terveyskeskukseen tai Rovaniemeltä Ouluun leikattavaksi. Lasku lähtee kotikuntaan.
Ala pitää tätä suurempana haasteena kuin ulkomaisten potilaiden tuloa.
Esimerkiksi Helsingissä varaudutaan potilasvirtojen kasvuun. Osin tätä varten aloittaa pian yksityis-HYKS. Muuallakin osaamista on keskitetty: Tampereelle on perustettu tekonivelsairaala Coxa ja Sydänkeskus.
Kun raha seuraa potilasta, hoitoja on alettava markkinoida avoimemmin. Palveluista on pakko tehdä vertailukelpoisia. Polvileikkaukselle on pantava hintalappu.
Kun kilpailu kiristyy, tämän uskotaan näkyvän potilaalle ajan mittaan parempana terveydenhuoltojärjestelmänä.