Tampereen teknillisen yliopiston TTY:n  Seinäjoen yksikkö hankki sarjatuotannosta Ranskasta humanoidirobotti Naon. Seinäjoella Naoa on ohjelmoitu, ja sen sisukset on syötetty täyteen antureita ympäristön hahmottamiseksi. Hoitorobotin kehittelyssä TTY:n yhteistyökumppaneita ovat olleet Tekes ja vanhustyön ammattilaiset. Viime viikot Nao-robottia on testattu kolmessa hoivayksikössä Härmässä, Lapualla ja Alavudella.

- Ajattelimme etukäteen, että muistisairaat voivat pelätä hoitorobottia, mutta tuo ennakkoluulo osoittautui täysin vääräksi. Robotti on otettu todella mielenkiinnolla vastaan. Siihen on suhtauduttu lähes samalla tavalla kuin Hoivakartanossa vieraileviin lapsiin tai lemmikkieläimiin, kertoo muistisairaiden yksikkö Hoivakartanon palvelupäällikkö Sari Autio Mehiläinen Oy:stä.

Mä oon Rauha, mikäs sä oot?

Kauhavalainen Rauha Peiponen on asunut Hoivakartanossa pian kaksi vuotta. Hän ei näytä olevan moksiskaan, vaikka ovesta sisään astelee silloin tällöin robotti hoitajan sijasta.
- Tuntuu hyvältä, että se tietää, missä minä olen, ja jos kuukahtelen, hän kai heti ilmoittaa siitä muille, Rauha toteaa.
Rauha käy esittäytymässä robotille.
- Mä oon Rauha, mikäs sä oot?
- Ei tämä miltään lapselta tunnu. Kyllä tiedän, jotta maailma on nykyisin ihmeitä täynnä, Rauha kuittaa.

Tosissaan 2-3 vuoden kuluttua

Hoitorobotti on ohjelmoitu auttamaan vanhusten kuntoutuksessa, virkistyksessä ja valvonnassa. Etelä-Pohjanmaalla on nyt kehitetty robotiikkaan pohjia, hiotut robottiversiot syntynevät muutamassa vuodessa.

- Kuntoutus toteutettiin tuolijumppaohjelmana. Olemme kehittäneet robottia myös esimerkiksi yövalvontaan. Robotti ottaa vastaan vanhusten huoneista tulevia hälytyksiä ja menee tarkistamaan tilannetta. Robotissa on internetyhteys, jonka avulla voidaan siirtää kuvaa ja ääntä etävalvomoon. Hoitaja voi sieltä tarkistaa tilanteen vanhuksen huoneesta ja avata tarvittaessa puheyhteyden esimerkiksi matkapuhelimella tai kannettavalla tietokoneella, selvittää tutkijatohtori Iivari Bäck TTY:stä.

Iivari Bäck arvioi, että muutamassa vuodessa robotiikka palvelee täysin vanhustyötä.

- Robotit ovat kehittyneet sille tasolle, että niissä on kaikki se tekniikka, mikä tämän mahdollistaa. Hinnat ovat suhteellisen kalliita vielä, ja samoin robotissa on tiettyjä rajoituksia, kuten hieman hidas etenemisnopeus ja pieni koko, mutta kaikkiin näihin asioihin tulee parannuksia. Voisin hyvinkin kuvitella, että noin 2-3 vuoden kuluttua robotteja voidaan käyttää henkilökunnan apuvälineenä.

Hoitorobotin ohjelmointityöstä on TTY:ssä vastannut diplomi-insinööriopiskelija Jouko Kallio tutkimustohtori Iivari Bäckin ja professori Kari Mäkelän johdolla.

Teknisen osaamisen tarve kasvaa hoitotyössä

Kun hoitavia käsiä ei riitä tarpeeksi ja tekniikkaa joudutaan ottamaan avuksi, myös hoitohenkilökunnan teknistä osaamista täytyy hioa.

- Tällainen teknisen osaamisen tarve on tulossa hoitoalalle joka alueelle, myöntää palvelupäällikkö Sari Autio Mehiläisestä.

Hoitorobotiikkaa on kehitetty lähiaikoina myös Helsingissä ja Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulussa, missä hoitorobotti rakennettiin alusta lähtien itse.