Hondurasilaiset valmistautuvat vaaleihin äärimmäisen jännittyneessä ilmapiirissä. Köyhä keskiamerikkalainen maa on joutunut entistä suurempaan talouskurimukseen viisi kuukautta kestäneen kansainvälisen eristämisen aikana.
Myös kasvava väkivalta, kansalaisoikeuksien rajoitukset ja tiedotusvälineiden sensuuri ovat väsyttäneet kansalaisia viime kuukausien ajan.
Hondurasin vaaleilla valittu vasemmistolainen presidentti Manuel Zelaya syrjäytettiin kesäkuussa sotilasvallankaappauksessa. Hän palasi salaa kotimaahansa syyskuussa, ja on sen jälkeen ollut majoittuneena Brasilian suurlähetystöön pääkaupungissa Tegucigalpassa.
Väliaikaisen presidentin tehtäviä on sinä aikana hoitanut Roberto Micheletti. Hän edustaa samaa puoluetta kuin syrjäytetty presidentti, vaikka molemmat ovat poliittisella kartalla hyvin kaukana toisistaan.
Zelayan syrjäyttämistä perusteltiin sillä, että hän ajoi perustuslain muutosta Hondurasiin. Lisäksi hänen köyhää kansanosaa suosinut politiikkansa ärsytti maan talouseliittiä.
Merkilliset vaalit
Kumpikaan kiistapukareista ei ole ehdokkaana sunnuntain vaaleissa. Zelaya ja hänen tukijansa tuomitsevat vallan kaapanneen hallinnon järjestämät vaalit laittomina, ja Zelayan kannattajat kehottavat boikotoimaan vaaleja.
-Nämä vaalit on tarkoitettu sotilasvallankaappauksen siunaamiseksi, sanoo Zelaya pakopaikastaan Brasilian suurlähetystöstä.
Suurin osa kansainvälisestä yhteisöstä on samaa mieltä. Heti vallankaappauksen jälkeen maailma tuomitsi lähes yhteen ääneen ensimmäisen sotilasvallankaappauksen vuosikymmeniin Latinalaisessa Amerikassa.
YK ja Amerikan maiden järjestö OAS kieltäytyivät lähettämästä vaalitarkkailijoita vaaleihin, joita ne eivät tunnusta.
Ainoastaan jotkin yhdysvaltalaiset äärioikeistolaiset järjestöt sekä Miamissa olevat kuubalaiset pakolaiset ovat lähettäneet tarkkailijoita sunnuntain vaaleihin.
Toiset hondurasilaisista puolestaan toivovat vaalien ratkaisevan piinalliseksi käyneen poliittisen kriisin, joka hankaloittaa jokapäiväistä elämää rutiköyhässä hedelmiä, kahvia ja tekstiileitä vientiin tuottavassa maassa. He toivovat vaalien tuovan rauhan maahan, ja lopettavan Hondurasin eristämisen muusta maailmasta.
Alun perin Yhdysvallat tuomitsi vallankaappauksen muiden maiden mukana. Vähitellen Yhdysvaltojen äänensävy on kuitenkin muuttunut, ja nyt Yhdysvallat sanoo tarkkailevansa vaaleja "suurella mielenkiinnolla".
-Vaalien jälkeen päätämme, olivatko vaalit vapaat ja rehelliset, sanoi Yhdysvaltojen ulkoministeriö vaalien alla.
Zelaya tuskin hoitaa virkaansa loppuun
Costa Rica on toinen maa, joka sanoo tunnustavansa sunnuntain vaalit. Costa Rican presidentti on yrittänyt sovitella Hondurasin kriisiä, siinä kuitenkaan onnistumatta.
Costa Rican välitysehdotuksen keskeinen kohta lähti siitä, että Manuel Zelaya palaa presidentiksi virkakautensa loppuajaksi. Hondurasin korkein oikeus kuitenkin päätti muutama päivä ennen vaaleja, että Zelaya ei voi hoitaa virkaaansa loppuun.
Vanhan presidentin virkakausi päättyy ja uuden alkaa tammikuun 27. päivä.