Neuvoloiden terveydenhoitajia on koulutettu syksyn aikana isyyden tunnustamiseen liittyvistä käytännöistä.
Isyyslain uudistus mahdollistaa ensi vuoden alusta isyyden tunnustamisen raskausaikana äitiysneuvolassa. Sieltä paperit lähetetään lastenvalvojalle, joka tekee vahvistusasiakirjan maistraattia varten. Maistraatti vahvistaa isyyden.
THL on kouluttanut neuvoloiden henkilökuntaa eri puolilla Suomea. Terveydenhuoltohenkilöstöä on askarruttanut muun muassa kysymys tunnustuksen vastaanottajan vastuusta, jos isyyden tunnustaa mies, joka ei todellisuudessa ole lapsen biologinen isä.
– Korostamme vahvasti sitä, että kun terveydenhoitaja toimii lain mukaan, kaikki menee hienosti, sanoo THL:n oikeusgenetiikkayksikön päällikkö Marjo Kestilä.
Käytännössä totuuden puhuminen jää vanhempien vastuulle.
Sakkoja huijareille
Tähän saakka isyyden tunnustaminen on hoitunut äidin ja isän käynnillä lastenvalvojan luona.
Vanhemmilla on velvollisuus pysyä totuudessa.
– Varmistamme, että vanhemmat ovat varmoja isyydestä ja ettei kukaan muu mies tule kyseeseen lapsen isänä, kertoo Kotkan kaupungin lastenvalvoja Ninni Taavitsainen.
Jatkossakin vanhemmat käyvät lastenvalvojan luona tunnustamassa isyyden lapsen syntymän jälkeen, jos sitä ei ole tehty raskausaikana. Ennen isyyden tunnustamista mahdollisella isällä on oikeus vaatia isyystutkimusta.
– Lähtökohtana on, että luotamme vanhempien kertomukseen. Heillä on velvollisuus pysyä totuudessa, Taavitsainen toteaa.
Jos huijauksesta jää kiinni, seurauksena voi olla sakkorangaistus.
Isälle oma neuvolakäynti
Laissa on selkeästi määritelty, milloin isyyden tunnustamisen vastaanottamisesta on kieltäydyttävä.
– Tunnustamista ei voida ottaa vastaan, jos epäillään tunnustajan isyyttä tai on niin isoja kielivaikeuksia, ettei hän ja äiti ymmärrä, mitä tunnustaminen tarkoittaa. Lisäksi on oltava voimassa olevat henkilöllisyysasiakirjat, sanoo THL:n oikeusgenetiikkayksikön päällikkö Marjo Kestilä.
Kestilän mukaan isyyden huijaaminen on jatkossa jopa vaikeampaa, koska neuvolakäyntejä on raskauden aikana useita. Isän toivotaan kulkevan neuvolakäynneillä mukana läpi raskauden.
– Lastenvalvoja tapaa perheen yleensä vain yhden kerran. Yksin odottavalla äidillä ei varmaankaan ole isää kulkemassa neuvolassa mukana. Tai jos äiti on puhunut alkuraskaudesta jonkun nimisestä miehestä ja tunnustamaan tuleekin joku toinen mies, asiassa on epäselvyys eikä tunnustamista oteta vastaan.
Esimerkiksi Kouvolassa isille on myös tarjottu vuoden alusta lähtien omaa neuvolakäyntiä. Henkilökohtaisella isäkäynnillä isälläkin on mahdollisuus keskustella luottamuksellisesti isäksi tulemisesta ja raskaudesta.
Jos äiti on puhunut yhdestä miehestä ja tunnustamaan tuleekin joku toinen, asiassa on epäselvyys.
Lähes joka toinen syntyy avioliiton ulkopuolella
Lakimuutos tarvittiin, koska avoparien määrä on muuttunut radikaalisti. 1970-luvulla lapsista kymmenen prosenttia syntyi avioliiton ulkopuolella, nyt määrä on kasvanut 40 prosenttiin.
– Haluttiin yksinkertaisempi malli. Suurimmalla osalla avopareista tarvetta isyyden selvittämiseen ei kuitenkaan ole, Kestilä toteaa.
Avioliitossa olevien ei tarvitse tunnustaa isyyttä, koska lain mukaan avioliitossa syntyneen lapsen isä on aviomies. Uudistuksen myötä myös avioliitossa syntyneen lapsen isyyttä voidaan kuitenkin selvittää lastenvalvojan luona syntymän jälkeen.
Valvottu DNA-testi
Terveydenhoitajien ja kätilöiden lisäksi uusia käytäntöjä on opetettu sosiaalitoimen lastenvalvojille. Lakimuutoksen yhteydessä muun muassa oikeusgeneettisen näytteenoton valvonta siirtyy lastenvalvojille.
Aiemmin lastenvalvojat tilasivat näytteenoton terveyskeskuksilta, mutta nyt asiakas ottaa itse näytteen lastenvalvojan silmien alla. Sivelynäyte otetaan posken sisäpinnalta.
THL tutkii noin 1 400 lapsen isyyden vuosittain. Suurimmassa osassa DNA-testien tuloksista isäksi varmistuu henkilö, jolle testi on tehty.