Psykologi Lasse Nurmen mukaan esimerkiksi paikkojen rikkominen voi kertoa uhosta.
- Usein esimerkiksi leikkipuistojen ja bussipysäkkien rikkojat ovat nuoria, ja heillä voi olla tarve uhota tai täyttää toimettomuutta hoopolla käytöksellä, psykologi Lasse Nurmi kertoo.
- Nuoret rikkovat usein myös koulukiinteistöjä, ja silloin kyse on yleensä muutamista nuorista tai pienestä joukosta. Tässä tulee kuitenkin mukaan mielenkiintoinen mafiailmiö: ilkivallan tekijät ovat nuorten keskuudessa yleisessä tiedossa mutta heitä ei paljasteta. Tämä voi johtua siitä, että pelätään kostoa tai sitten kyse on nuorisokulttuurista, johon ei kuulu vasikoiminen.
Kouluihin kohdistuva ilkivalta painottuu yläkoululaisiin; alakoululaiset ovat tihutöissä paljon yläkoululaisia harvemmin. Koululaisten tekemä ilkivalta menee yleensä ohi, kun murrosikä loppuu. Kunnille se kuitenkin voi aiheuttaa mittavat kustannukset.
Aikuisetkin tekevät ilkivaltaa
Joissakin ilkivallan tyypeissä tekijänä ovat aikuiset tai nuoret aikuiset. Tyypillistä aikuisten tekemää ilkivaltaa ovat esimerkiksi poltot.
- Tällöin tarkoituksena ei ole lähellekään aina vahingoittaa ketään ihmistä vaan itselle halutaan huomiota. Usein taustalla ovat mielenterveyden ongelmat, keskusrikospoliisin psykologi Lasse Nurmi sanoo.
Samaan tyyppiin Nurmi lukisi mukaan myös esimerkiksi Kuopiossa alkusyksystä sattuneen tapauksen, jossa nuorehko mies rikkoi autoja kirveellä ja soitti sitten itse poliisille.
Sen sijaan graffitien tekijät ovat Nurmen mukaan aivan oma lukunsa.
- He ovat yleensä nuoria aikuisia, jotka sotkevat luvattomia paikkoja. Useimmiten he kiinni jäädessään yllättävät myös perheensä ja lähipiirinsä. Kyse on alakulttuurista, jossa on kunnia-asia kilpailla keskenään ja tulla näkyviin. Tämän vuoksi esimerkiksi pääkaupunkiseudulle pystytetyt viralliset graffitiaidat eivät heitä kiinnosta, Nurmi toteaa.
Kyse on usein pikkuporukoista
Ilkivalta ei psykologi Lasse Nurmen mukaan ole yleinen nuorisoilmiö vaan kyse on useimmiten pienistä porukoista. Kun samoja paikkoja rikotaan kerta toisensa jälkeen tai kun ilkivalta leviää esimerkiksi tietyssä kunnassa, taustalla ovat usein samat tekijät.
- Paras keino puuttua ilkivaltaan on saada tekijät kiinni. Yleensä tihutyöt vähenevät, kun tekijöiden jäljille päästään. Valvonta on tässä tärkeässä roolissa, arvioi Lasse Nurmi.
- Toki ilkivalta on myös lumipalloilmiö, jossa yhden tekoset innostavat myös toisia. Näin on esimerkiksi koulu-uhkauksissa, joita kirjataan Suomessa 100 - 150 vuodessa. Tämäkin on yhden lajin ilkivaltaa, Nurmi muistuttaa.