Kotimaiset taidemuseot eivät välttämättä maksa tekijänoikeuskorvauksien lisäksi kuvataiteilijoille mitään palkkioita näyttelyn tekemisestä. Usein taiteilija joutuu itse pulittamaan pitkän pennin esimerkiksi näyttelytilojen vuokrista.
– Jos kuvataiteilija pitää esimerkiksi julkista tukea saavassa museossa näyttelyn, ei siitä mitään korvausta tai palkkaa taiteilijalle tule, toteaa kuvanveistäjä ja Suomen Taiteilijaseuran puheenjohtaja Satu-Minna Suorajärvi.
– Pienen korvauksen saattaa saada tekijänoikeuksiin liittyen. Se on kuitenkin vain noin 60 euroa taulua kohden, Suorajärvi jatkaa.
Kun arkkitehti tekee museolle työtä tai museo uudistaa vaikka graafista ilmettään ja teettää uusia julisteita, niistäkin maksetaan rahapalkkaa tekijöille.
Taiteilija tekee usein kovan työn näyttelyn eteen: näyttelytilojen valvominen, taideteosten kuljetus sekä ripustaminen ja esimerkiksi näyttelyn markkinointi jäävät usein taiteilijan kontolle.
Minkäänlaista taattua tuloa ei kuitenkaan synny, ellei töitä mene kaupaksi. Moni taiteilija on jopa joutunut kieltäytymään näyttelyn pitämisestä, sillä se olisi tullut liian kalliiksi.
Ratkaisu ongelmaan Ruotsista?
Suomen Taiteilijaseura yrittää tällä hetkellä saada Ruotsissa käytössä olevan taiteilijoiden palkkamallin myös Suomeen. Siinä museot maksaisivat näytteillä olevista töistä korvauksia suoraan taiteilijalle.
Käänteentekevää sopimuksessa olisi se, että siinä määriteltäisiin ensimmäistä kertaa kuvataiteilijoille minimipalkkio taidenäyttelyä varten tehdystä työstä.
– Me elämme hyvinvointivaltiossa, jossa monia asioita tuetaan verovaroista. Taiteilijapalkka olisi niin pieni kulu, että sitä tuskin edes huomaisi missään. Ei museot siihen kaatuisi, Suorajärvi sanoo.
Taiteilijoille tulisi Suorajärven mukaan maksaa palkkaa työstään samalla tavoin, kuin kelle tahansa museon ylläpitämiseen panostaneelle työntekijälle.
– Kun arkkitehti tekee museolle työtä tai museo uudistaa vaikka graafista ilmettään ja teettää uusia julisteita, niistäkin maksetaan rahapalkkaa tekijöille, Suorajärvi tiivistää.