Lämpöennätykset ovat paukkuneet Suomessa kuluvan marraskuun aikana. Tiistaina mitattiin ainakin Kemiössä yli 14 astetta.
Vaikka nyt mitatut lukemat ovat näillä leveysasteilla tähän aikaan vuodesta poikkeuksellisen korkeita, ovat lämpötilat Suomessa nousseet viimeisten vuosikymmenien aikana niin paljon, että tämä näkyy jo selvästi eliömaailmassa.
Perhoset matkalla pohjoiseen
Porilaisen biologin Janne Lampolahden mukaan esimerkiksi keväisin jää sulaa nykyisin kolme viikkoa aikaisemmin kuin 50 vuotta sitten. Toisaalta syksyllä kasvukausi on pidentynyt.
– Kesä on pidentynyt molemmista päistä. Ja ennen kaikkea talvet ovat tulleet lämpimämmiksi.
Kehitys näkyy etenkin hyönteisissä, joiden levinneisyyttä lämpötila paljolti sääntelee. Biologi nostaa esimerkiksi päiväperhoset, joiden lajistosta on meillä kerätty tietoa yli sadan vuoden ajalta.
– Lyhyesti sanottuna: perhoset ovat matkalla pohjoiseen.
Lampolahden mukaan niin päivä- kuin yöperhosetkin kulkevat pohjoiseen päin noin 50 kilometriä vuosikymmenessä. Lajeja, joita 30 vuotta sitten tavattiin Turku-Helsinki-linjalla, esiintyy nyt Kokemäenjokilaaksossa. Lisäksi Suomeen on tullut uusia lajeja.
Suolajiston kohtalo huolestuttaa
Ilmaston lämpeneminen on ajanut myös kasveja yhä pohjoisemmaksi. Yllättävän selvästi tämä on Janne Lampolahden mukaan havaittavissa vesikasveilla.
– Eteläisillä vesikasveilla menee hyvin. Lämpimämpien vesien ansiosta ne pystyvät tuottamaan aiempaa paremmin siementä ja leviämään tehokkaammin.
Erityisen huolestunut Lampolahti on eteläisen Suomen suolajiston säilymisestä.
– Soita on jo valmiiksi ojitettu ja nyt tulee päälle vielä ilmaston lämpeneminen. Soilla asustava pohjoinen lajisto voi yhä huonommin.
Esimerkiksi Satakunnassa riekkoa metsästettiin vielä 50 vuotta sitten, mutta sitä tavataan enää Pohjois-Satakunnassa. Riekon ongelmana on myös sen valkoinen lumipuku.
– Se on helppo saalis pedoille, jos lunta ei ole. Sama kohtalo on metsäjäniksellä.
Suomessa hyvä tarkkailla muutoksia
Suomi on Janne Lampolahden mukaan hyvä maa tarkkailla ilmaston lämpenemisen aiheuttamia eliölajien muutoksia, koska hyvin monen eurooppalaisen lajin pohjoisraja kulkee Suomen halki. Maassamme on vastaavasti myös pohjoisten lajien eteläraja.
– Kääntöpuolena on se, että pohjoiset lajit taantuvat jäädessään eteläisten lajien jalkoihin, toteaa Lampolahti.
Kaikki muutokset eivät kuitenkaan välttämättä johdu vain ilmaston lämpenemisestä.
– Ihmisen aiheuttamat ympäristömuutokset, kuten esimerkiksi metsätalous, soiden ojitus ja vesien säännöstely ovat niin valtavia. Joskus on vaikea sanoa, mistä muutokset lopulta johtuvat.