Käynti Domizin pakolaisleirillä tuottaa ristiriitaisen vaikutelman. Monet pakolaisista ovat siistejä, keskiluokkaisen oloisia ihmisiä. Toisaalta leiri on tavattoman ahdas: 114 000 henkeä runsaat kaksi kilometriä pitkällä ja 600 metriä leveällä hiekkakentällä.
Suuri osa näistä syyrialaisista lähti sotaa pakoon elokuussa – kahden päivän aikana Irakin puolelle vaelsi 25 000 ihmistä. Äkkilähdön syynä oli jihadistitaistelijoiden hyökkäykset kurdeja vastaan.
”Al Nusran taistelijat teurastavat ihmisiä”
- Jihadistit ja heidän Al Nusra -järjestönsä pelottavat ihmisiä, sanoo Mohammad, Qamishlin kaupungin läheltä paennut mies.
- Nusran miehet teurastavat siviilejä, hän kertoo.
Samaa sanoo moni muukin. Puheet vääräuskoisiksi leimattujen kaulojen katkaisusta eivät liene urbaania legendaa.
Rakennustyöläinen Shalal Mahmood lähti pakoon kahdessa vaiheessa. Ensin hän jätti kotikaupunkinsa Shaamin armeijassa olevan poikansa vuoksi – oli vaara, että poika napataan Assadin eli hallinnon joukkoihin.
Tie vei Qamishlin kaupunkiin. Siellä alettiin räjäytellä pommeja hänen kotinsa edustalla, ja kahdeksanhenkinen perhe pakeni rajan yli.
Ankeat olot uhkaavat lasten terveyttä
Nyt perhe sinnittelee jo toista vuotta Domizin leirissä – kahdeksan henkeä pienessä teltassa. Viime talvi oli jo kauhea ja uusi on edessä. Vaimo makaa voipuneena patjalla ja sairastaa. Olot ovat ankeat koko perheelle.
- Lapset leikkivät melkein koko ajan ulkona, ja se ei ole todellakaan terveellistä ainaisen pölyn ja mudan takia, perheenisä sanoo.
Lapset kyllä pääsevät leirille perustettuun kouluun ja terveysasemiakin on. Mutta leiri on tietysti asukkailleen masentava paikka.
Kaikkiaan Irakin Kurdistaniin on tullut Syyriasta ainakin 220 000 pakolaista. Syyrian yhä mutkikkaammaksi käyvässä sodassa kapinallisjoukot taistelevat myös toisiaan vastaan, etenkin kurdialueilla.
Sota muuttui kurdien ja jihadistien väliseksi
Syyriassa on kolme miljoonaa kurdia, yhdeksän prosenttia koko väestöstä. Assadin hallinto on syrjinyt heitä: vienyt heiltä maita, kieltänyt kurdin kielen käytön opetuksessa ja poistanut kansalaisoikeudet.
Runsas vuosi sitten Assadin joukoista valtaosa vetäytyi kurdialueilta, kun hallinto tarvitsi sotavoimiaan toisaalla sisällissotaan ajautuneessa maassa. Sen jälkeen kiihtyivät taistelut kovan linjan islamistien eli jihadistien ja kurdijoukkojen välillä.
Kärsijöitä ovat tietysti viattomat siviilit, jotka pakenevat sodan jaloista Irakin puolelle.
Irakin kurdit kasvattavat vaikutusvaltaansa
Öljyllä rikastunut Irakin kurdihallinto on käyttänyt huomattavia summia kurdiveljien ja -siskojen auttamiseen. Irakin kurdeillahan on ollut itsehallinto jo parikymmentä vuotta.
Tämä tarjoaa heille mahdollisuuden korottaa profiilia Syyriankin suuntaan. Auttamalla Syyrian kovia kokeneita kurdisiviilejä Irakin kurdijohto hankkii samalla vaikutusvaltaa koko kurdiyhteisön johtohahmona. Kurdithan ovat 25 miljoonan ihmisen kansa ilman valtiota – lähinnä Irakin, Turkin, Iranin ja Syyrian alueilla.
Irakin kurdihallinnon presidentti Masoud Barzani on jopa sanonut, että Irakin kurdit ovat valmiita puolustamaan Syyrian kurdeja, jos nämä joutuvat al-Qaidan tai muiden islamistiryhmien väkivallan kohteiksi.
Haaveet itsenäisestä Kurdistanista
Puheet kurdien itsenäisyydestä ovat ainakin nyt vain haaveilua, mutta kansallistunto näyttää olevan korkealla Domizin leirissä.
- Maani on minun elämäni, ja siitä en luovu noin vain, sanoo teltassaan patjalla istuva rakennustyömies Mahmood.
- Rakastan maatani ikuisesti. Ja haluan sinne hallinnon, joka ei tapa lapsiani.
Tapani Hannikainen, Domizin pakolaisleiri / Irakin Kurdistan