Artikkeli on yli 14 vuotta vanha

Isyyslain uudistaminen etenee

Isyyslakia halutaan ajanmukaistaa. Lain katsotaan olevan vanhanaikainen etenkin avoliitossa syntyvien lasten isyyden tunnustamisen osalta. Työryhmä ottaa kantaa myös äitiyttä koskeviin kysymyksiin

  • Annette Blencowe

Isyyslain uudistaminen nytkähtää eteenpäin. Oikeusministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan ehdotusta uudeksi isyyslaiksi.

Isyyslakia halutaan ajanmukaistaa, koska vuodesta 1976 voimassa olleen lain katsotaan olevan vanhanaikainen etenkin avoliitossa syntyvien lasten isyyden tunnustamisen osalta. Myös hallitusohjelmaan on kirjattu tarve uudistaa isyyslakia.

Oikeusministeriön mukaan lain säätämisen jälkeen yhteiskunnassa on tapahtunut monia muutoksia, jotka vaikuttavat lain soveltamiseen. Tällaisia muutoksia ovat perherakenteiden muutokset, avoliittojen yleistyminen ja isyystutkimuksen menetelmien kehittyminen.

Viime vuonna valmistuneessa oikeusministeriön selvityksessä kuitenkin arvioitiin, että avoliitto on instituutiona liian epämääräinen, jotta sen pohjalta voitaisiin luopua isyyden tunnustamisesta.

Isyyttä koskevien säännösten lisäksi oikeusministeriön työryhmä ottaa kantaa myös äitiyttä koskeviin kysymyksiin. Äitiyden määrittelyä tarvitaan tilanteissa, joissa naispari on hankkinut lapsen keinohedelmöityksellä. Tällä hetkellä lapsella ei lain mukaan voi olla kahta äitiä.

- Kun työryhmän työ on saatu päätökseen ja lausunnot saatu eri tahoilta, voidaan tehdä päätöksiä siitä, onko tarkoituksenmukaista säännellä myös äitiyteen liittyviä kysymyksiä, selittää lainsäädäntöjohtaja Antti Leinonen oikeusministeriöstä.

Työryhmän on määrä saada ehdotuksensa valmiiksi ensi vuoden syyskuussa.