Kotimaa |

Jakokulma jää koodauksen jalkoihin koulussa

Jakokulman opettelu jää historiaan, kun ohjelmointia aletaan opettaa peruskouluissa vuodesta 2016 alkaen. Tähän asti koodaamisesta on puhuttu lähinnä suomalaisten it- ja peliyritysten menestyksen yhteydessä. Parin vuoden päästä koodaamisen perusteet halutaan tuoda kaikkien ulottuville.

Koululainen tekee matematiikan tehtäviä.
Kuva: Yle

Vuonna 2016 voimaan tulevan  opetussuunnitelman mukaan  ohjelmointia aletaan opettaa osana matematiikkaa Suomen peruskouluissa.

Jo ennen perusopetuksen uudistamista toimeen ovat jo tarttuneet yksityiset yritykset, jotka ovat järjestäneet koodauskouluja ja kerhoja lapsille.

Espoossa Perkkaanpuiston koulun oppilaat ovat päässeet tutustumaan koodaukseen kevään ajan. Kerhoa piti itse it-alalla työskentelevä Marko Klemetti, jonka mukaan kerho oli niin suosittu, että suunnitellun kymmenen lapsen sijaan mukaan otettiin 18. Heistä valtaosa oli tyttöjä.

Klemetin mukaan koodaaminen täydentää lasten jo osaamia tietokonetaitoja.

- Lapset oppivat nopeasti ja ovat jo tottuneet siihen, miten kaikkia elektronisia laitteita käytetään. Yllätyin siitä, miten nopeasti kaikki pystyivät tekemään ne tehtävät, joita annoin, Klemetti kertoo kokemuksistaan.

Eficode-nimisessä yrityksessä työskentelevä Marko Klemetti suuntaa katseen pitkälle tulevaisuuteen ohjelmoinnin opetuksen suhteen. Tähän asti it-yrityksessä on palkattu lupaavia opiskelijoita töihin ja opetettu heitä koodaamaan yrityksen voimin.

- Sellaiset opiskelijat jotka päätyvät meille töihin,  olisivat jo ennen sitä korkeakoulua tutustuneet ohjelmointiin. Silloin he tietäisivät onko se kiinnostavaa ja oppisivat perusteet. Sitä on helpompi syventää ammatillisesti, Klemetti sanoo.

Matemaattisten aineiden opettajien liiton MAOL ry:n  puheenjohtaja Leena Mannila kertoo, että opettajat näkevät opetuksen uudistuksessa sekä positiivisia puolia että huolta koulujen arjesta. Mannila on itse ollut mukana myös Opetushallituksen työryhmässä, joka valmisteli matematiikan uutta opetussunnitelmaa peruskouluihin. Jotta koulujen arki sujuisi, tullaan vielä tarvitsemaan koulutusta ja uusia oppaita.

- Tietenkin meille opettajille jotka ollaan tuolla kentällä  tarvitaan täydennyskoulutusta. Ja toinen tärkeä asia on se, että meillä olisi materiaalia siihen, että pystytään tarjoamaan tasa-arvoista opetusta. Toivon, että opetusviranomaiset laativat meille jonkunlaiset pohjat siitä, mitä ohjelmointi peruskoulussa on ja siltä pohjalta lähdetään luomaan oppikirjoja, Mannila sanoo.

Koodikieli on 2010-luvun yleissivistystä

Mutta miten koodaus tuodaan kouluihin?

Tähän kysymykseen apua tarjoaa kesäkuun alussa julkaistu Koodi2016-opas, joka haluaa tarjota välineitä ohjelmoinnin ymmärtämiseen niin opettajille kuin päättäjillekin.

Oppaan kirjoittajat Linda Liukas ja Juhani Mykkänen ovat sitä mieltä, että jokaisella on oikeus oppia ohjelmoinnin alkeet.

-  Kaikkien ei tarvitse osata ohjelmoida, mutta kaikkien pitäisi altistua ohjelmoinnille. Ihan samalla lailla kun me opetetaan biologiaa tai fysiikkaa koululaisille peruskoulussa, on samalla tavalla yleissivistystä ymmärtää että miten tietokoneelle puhutaan, Liukas sanoo.

Mykkäsen mielestä avainasemassa ovat opettajien ja päättäjien lisäksi myös vanhemmat.

- Tosi tärkeä asia on se, että opetussuunnitelman luonnoksessa ohjelmoinnista ei ole tulossa omaa oppiainetta vaan se on osa matematiikkaa. Se tarkoittaa, että eri kouluilla tulee olemaan paljon vapauksia siinä miten opetetaan. Tällöin on hirveän tärkeää että vanhemmat viestii kouluille, että tämä on meidän mielestä tärkeä asia, me halutaan että tätä opetetaan ja että opettajat ja rehtoritkin hiffaa tämän. 


Lisää aiheesta maanantain 16.6. A-studiossa Yle TV1:llä klo 21.

Tuoreimmat aiheesta: Kotimaa

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä