Hankkeen myötä Japani pyrkii maailman johtavaksi kelluvien tuulivoimaloiden valmistajaksi. Tällä hetkellä pisimmälle kelluvien voimaloden kehittäjänä on päässyt Norja, jolla on ollut pilottihanke jo kahden vuoden ajan. Myös mm. Britanniassa ja Portugalissa kehitetään kelluvia tuuluvoimaloita.
Tuulipuistoon aiotaan käyttää noin 200 miljoonaa euroa. Raha on peräisin erityisbudjetista, joka on tarkoitettu luonnonkatastrofin koetteleman Koillis-Japanin jälleenrakentamiseen. Tuulipuiston kuuden kahden megawatin turbiinin on määrä käynnistyä vuonna 2015.
Japanin rannikon tuulimyllyjä oli epäilty heikoiksi mahdollisen tsunamin iskiessä, mutta viime kevään tositilanteessa turbiinit jatkoivat energian jauhamista. Edes merellä sijaitseva tuulipuisto ei pysähtynyt viisimetrisestä tsunamiaallosta. Puistojen energiantuotantoa onkin lisätty ydinturman aiheuttaman energiavajeen paikkaamiseksi.
Japanin energiakysymyksistä vastaavien viranomaisten mukaan uusin tuulipuisto tulee merelle, koska siellä se ei vie rakennusmaata ja meluhaitatkin ovat pienemmät kuin maalla.
Kelluvien tuulivoimaloiden etu olisi se, että ne voitaisiin sijoittaa kauas merelle, missä ne eivät aiheuta maisemahaittoja ja tuuliolotkin voivat olla rannikoita edullisemmat. Kelluvat voimalat eivät myöskään tarvitse massiivisia tukirakenteita merenpohjaan.
Viranomaiset myöntävät, että hanke voi olla vastenmielinen alueen kalastajille, joiden elinkeinoa ydinkatastrofi on haitannut pahoin.