Entistä kauemmaksi suuntautuva jäteralli herättää ihmetystä Kuopiossa. Seudun sekajätteitä ei ole enää pariin vuoteen ajettu kaatopaikan penkkaan, ja kun omaa jätteenpolttolaitosta ei ole, roskapussit on kuljetettava muualle. Käytännössä se tarkoittaa melkoista roskarallia.
Sen jälkeen kun sekajätteet on murskattu ja eroteltu kaupungin omassa jätekeskuksessa, ne lähtevät jatkojalostettavaksi tai suoraan uuniin. Jätekukon toimitusjohtaja Arto Ryhäsen mukaan osa sekajätteestä erotellusta polttokelpoisesta jätteestä menee Hyötypaperin lajittelulaitokselle Valkealaan ja sieltä eteenpäin Lappeenrannan sementtiuuniin. Toinen osa menee Ylistarolle jatkojalostettavaksi ja sieltä Etelä-Suomen polttolaitoksiin.
Osa sekajätteestä viedään sellaisenaan aina Suomenlahden eteläpuolelle, Tallinnan jätteenpolttolaitokseen. Ryhänen sanoo Jätekukon "Eestin-viennin" olevan vuosittain noin 5 000 tonnia. Kotimaan laitoksiin viedään noin 20 000 tonnia lajiteltua jätettä vuodessa.
Tänä päivänä sekajätteestä joutuu maksamaan 50 euroa per tonni plus muut kulut. Tallinnaan ajosta maksetaan saman verran.
- Tänä päivänä sekajätteestä joutuu maksamaan 50 euroa per tonni plus muut kulut. Tallinnaan ajosta maksetaan saman verran. Ja jos ei toimitettaisi muualle hyödynnettäväksi, olisi pakko rakentaa uutta kaatopaikan pohjaa ja sitä emme halua tehdä, toimitusjohtaja sanoo.
Käytännössä jätteenpolttolaitoksen kattilaan on vietävä myös euroja, sillä energiamyynnistä tulevat tuotot eivät riitä kattamaan laitosten investointikustannuksia.
"Toivottavasti tilapäinen systeemi"
Kuopion seudulla toimivan Jätekukon toimitusjohtaja Arto Ryhänen sanoo Suomen rajojen ulkopuolelle suuntautuvien jätekuljetusten yleistyneen ja yleistyvän yhä. Syynä ovat kaatopaikkojen tiukkenevat lupamääräykset ja omien polttolaitosten puute.
Ne jätteet, jotka nyt kuljetetaan muualle, haudattiin ennen seudun omien kaatopaikkojen jätepenkkoihin. Kaatopaikkojen määrä on kuitenkin vähentynyt; lisäksi on tullut voimaan rajoituksia, jotka koskevat sitä, mitä penkkoihin saa ajaa.
- Ja tämä kehitys tulee jatkumaan eli 2016 kielletään sekalaisen jätteen kaatopaikkasijoitus. Silloin jäte on vietävä lähtökohtaisesti lähimpään jätteenpolttolaitokseen, eikä niitä ole joka kunnassa, Ryhänen kertoo.
Hän sanoo toivovansa, että Kuopion seudulla nyt vallalla oleva jäteralli jää "tilapäiseksi systeemiksi. Tavoitteena on, että Leppävirralle valmistuvaan jätteenpolttolaitokseen kiikutettaisiin tulevaisuudessa kaikki Itä-Suomessa syntyvä sekajäte.
- Tavoitteena on, että se on kahden vuoden kuluttua valmis.
Kotilajittelu ei silti ole turhaa
Jos kaikki jätteet erotellaan jätekeskuksella, jatkojalostetaan toisessa paikassa ja viedään lopulta kolmanteen paikkaan poltettavaksi, mitä järkeä on kotitalouksien omassa lajittelussa?
- On olemassa semmoinen uskomus, että nyt kun poltetaan, ei tarvitsisi lajitella. Asia on oikeastaan ihan päinvastoin. Jos muun muassa biojätteet ovat polttolaitokseen menevän sekajätteen seassa, se heikentää laatua ja vähentää poltosta saatavaa energiamäärää, selittää Jätekukon ympäristökouluttaja Anja Räisänen.
Hänen mukaansa kotona ja muualla jätteen syntypaikoilla tapahtuva lajittelu on edelleen tehokkaampaa kuin laitoksissa tapahtuva, vaikka tekniikka onkin kehittynyt.