Kotimaa

Jätteestä uudeksi vaatteeksi – suomalainen menetelmä ihastuttaa maailmalla

Merkittävät kansainväliset tekstiilialan yritykset ovat kiinnostuneita suomalaisesta menetelmästä, jossa käytetään tekstiilijätettä uuden kuidun raaka-aineena. Jätepuuvillasta saadaan alkuperäistä kestävämpää, viskoosin ja silkin kaltaista materiaalia. Menetelmän kehittäminen on osa Tekstiilien kiertotalous -hanketta.

Kierrätysvaatteiden lajittelua.
Pääkaupungin Kierrätyskeskuksessa on kerätty käytöstä poistettua puuvillavaatettaTekstiilien kiertotalous -hankkeeseen. Kuva: Joonas Lumpeinen

Teknologian tutkimuskeskus VTT kehittää menetelmää, jossa käytöstä poistettua puuvillaa liuotetaan ja muokataan uudeksi kuiduksi tekstiiliteollisuudelle.

Tekstiilien kiertotalous -hankkeessa kehitetään keinoja hyödyntää tekstiilijätettä uudelleen kuituna ja aivan uusien vaatteiden materiaalina. Tekstiilijäte on maailmanlaajuinen ongelma. Suomessa syntyy tekstiilijätettä vuosittain kymmeniä miljoonia kiloja, Euroopassa miljardeja kiloja. Suomessa tekstiilijäte poltetaan pääosin energiaksi.

Professori Ali Harlin Teknologian tutkimuskeskuksesta uskoo, että läpimurto on käsillä, sillä puuvillan tuotantoon ja saatavuuteen liittyy riskejä. Lisäksi kestävän kehityksen edistäminen on myyntivaltti yrityksille. Maailman tekstiiliteollisuus on suomalaisesta menetelmästä hyvin kiinnostunut. Tavoitteena onkin kuidun teollinen tuotanto Suomessa ja teknologian myynti ulkomaille.

– Käytännössä kaikki merkittävät tekstiilibrändit olivat kiinnostuneita menetelmästä, kun olimme kansainvälisillä messuilla Italiassa. Lisäksi monet tekstiilitoimijat olivat halukkaita ostamaan kuitua, kertoi professori Harlin Radio Suomen Ajantasassa.

Useissa muissakin maissa on kehitteillä tekstiilijätteen uudelleenkäyttöhankkeita. Professori Ali Harlinin mukaan suomalainen menetelmä on puolitoista vuotta edellä muita hankkeita.

Puuvillaa ympäristöystävällisempi

Puuvillan tuotannossa kulutetaan paljon vettä, torjunta-aineita ja kemikaaleja. Suurimmat ympäristöhyödyt VTT:n kehittämästä menetelmästä tulevat siitä, että uudella kuidulla pystyttäisiin korvaamaan puuvillaa, sanoo toimitusjohtaja Paula Fontell Ethica Oy:stä.

– Arvioimme, että puuvillan tuottamiseen verrattuna uusi menetelmä säästää 70 prosenttia vettä ja että hiilijalanjälki on 50 prosenttia pienempi.

Uuden kuidun liuotus- ja valmistusmenetelmä on Fontellin mukaan huomattavasti ympäristöystävällisempi esimerkiksi viskoosin tuotantoon verrattuna. Aikaisemmin käytetty rikkihiili on korvattu urealla. 

Tuloksena kestävä ja laskeutuva kangas

Käytöstä poistettu puuvillatekstiili murskataan, liuotetaan ja kuidutetaan. Kuidusta puolestaan voidaan tehdä uutta materiaalia esimerkiksi vaateteollisuudelle. Käsittelyn jälkeen kyse ei ole enää puuvillasta, vaan täysin uudesta selluloosamuuntokuidusta.

Jätetekstiilin käsittelyn lopputuloksena on kangas, jonka ominaisuudet saattavat olla parempia kuin alkuperäisen puuvillan, kertoo Paula Fontell.

– Kokeiden perusteella tiedetään, että tuloksena on viskoosia tai jopa silkkiä muistuttava kangas. Se on hyvin laskeutuvaa ja jopa kestävämpää kuin alkuperäinen puuvilla, sanoo toimitusjohtaja Fontell.

Kierrätyspahvikin sopisi raaka-aineeksi

Uuden kuidun teollinen valmistus voi alkaa parin vuoden päästä, arvioi professori Ali Harlin VTT:sta. Hänen mukaansa  liuotusmenetelmällä voitaisiin käsitellä kaikkia selluloosapohjaisia kuituja. Myös kiertopahvia, paperia ja kartonkia voitaisiin käyttää raaka-aineena. Ajan säästämiseksi pilottihankkeessa käytetään vain puuvillatekstiiliä.

VTT:n ja Ethican vetämä Tekstiilien kiertotalous -hanke pyrkii luomaan järjestelmän, jossa poistotekstiili päätyy kuluttajalta takaisin kiertoon. Tavoitteena on, että uudesta kiertokuidusta tehtyjä vaatteita olisi myynnissä jo vuoden päästä.

Tuoreimmat aiheesta: Kotimaa

Pääuutiset

Ulkomaat

Poliisijohtaja: Münchenin ampumisella ei yhteyttä pakolaisteemaan tai Isisiin

EU:n ja Saksan liput laskettiin puolitankoon Valtiopäivätalon edustalla Berliinissä.
Ulkomaat

Jos et ehtinyt lukea uutisia viikolla, kurkista ne tästä!

Turkki jatkoi toisinajattelijajahtiaan ja uhitteli ihmisoikeuksista huolestuneelle lännelle ilmoittamalla, että Turkki päättäisi itse kuolemanrangaistuksen mahdollisesta käyttöönotosta. Ranskassa Nizzan iskijällä epäillään olleen avustajia, Yhdysvalloissa republikaanit sovittelivat presidenttiehdokas Donald Trumpiin liittyviä riitojaan puoluekokouksessaan ja Suomi sai kovat päästötavoitteet EU:lta. Tässä keskeisiä poimintoja viikon varrelta.

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä