Ruotsin kielen muuttamista vapaaehtoiseksi perustellaan usein valinnan mahdollisuuksien lisäämisellä. Siitä mitä valintoja oppilaille olisi tarjolla ruotsin kielen sijaan, on keskusteltu huomattavasti vähemmän. Opetushallituksesta kerrotaan, että kysymyksenasettelu ei ole ollut ajankohtainen.
– Me emme ole pystyneet ajattelemaan noin pitkälle, opetusneuvos Anu Halvari kertoo.
Kieltenopettajat ja Ruotsi vapaahtoisesti -kansalaisaloitteessa mukana oleva Vapaa kielivalinta ovat yhtä mieltä valinnan kahdesta vaihtoehdosta. Oppilaat voitaisiin joko velvoittaa opiskelemaan ruotsin sijaan jotakin muuta kieltä – tai ruotsi voitaisiin korvata jollakin muulla valinnaisella oppiaineella. Sen jälkeen mielipiteet jakautuvatkin.
"Pelkkää englantia"
Kieltenopettajat pelkäävät, että ruotsin korvaaminen millä tahansa valinnaisella aineella merkitsisi kielten opiskelun romahtamista.
– Jos ei tarvitse valita jotain toista kieltä tilalle, niin pelkään, että kovin paljon ei kieliä enää opiskella. Meille syntyisi suuri joukko oppilaita, joilla olisi vain englanti, Suomen kieltenopettajien liiton puheenjohtaja Kari Jukarainen arvioi.
Valinnaisten kielten opiskelu on ollut laskusuuntauksessa jo 15 vuoden ajan. Vapaa kielivalinta ry:ssä sitä ei nähdä ongelmana. Vuonna 2007 perustetun yhdistyksen tarkoituksena on edistää kielten vapaata valintaa, ruotsin kielen saamista valinnaiseksi ja toimia kielitaitovaatimusten poistamiseksi julkisissa tehtävissä ja viroissa.
Varapuheenjohtaja Heikki Orsila on kuitenkin sitä mieltä, että oppilaat voisivat yhtä hyvin valita kielen sijaan jonkin muun oppiaineen.
– Olen sitä mieltä, että koko ikäryhmä ei tarvitse kahta vierasta kieltä. Se ei ole oleellista. Oleellisinta on kohdentaa oppitunnit niin, että ne ovat mahdollisimman hyödyllisiä, Orsila sanoo.
Hän uskoo, että esimerkiksi ammattikoululaiset eivät saa ruotsin kielen opiskelusta hyötyä. Hänen mielestään on väärin puhua ruotsista ikään kuin mikään muu vaihtoehto ei olisi hyvä.
– Joillekin olisi hyödyllistä lukea jotakin muuta. Kieltenopettajat ovat huolissaan siitä, että he saavat palkkaa jatkossakin. Eihän peruskoulun oppisuunnitelmassa lähdetä siitä liikkeelle, että työllistetään joitakin opettajia. Opetetaan lapsille, mitä he tarvitsevat!
"Tarjolla saksaa ja ranskaa"
Kielivalinnan vapaus ei välttämättä toteutuisi, vaikka oppilaat velvoitettaisiin valitsemaan toinenkin vieras kieli. Opetushallituksen tilastojen mukaan kieltenopettajista leijonan osa opettaa eniten englantia (noin 2 300), ruotsia (800) saksaa (150) ja ranskaa (70). Suurimmalla osalla opettajista on repertuaarissaan kaksi tai kolme kieltä, mutta opetushallitus tilastoi opettajat sen mukaan, minkä kielen opettamiseen he käyttävät eniten aikaa.
Suomen kieltenopettajien liiton Jukarainen ei usko, että ruotsista vapautuvat resurssit riittäisivät takaamaan, että kaikki oppilaat saisivat opetusta siinä kielessä, mitä haluavat.
– Jos puhutaan meillä harvinaisista kielistä, jotka ovat Euroopassa suuria kieliä, niin joka paikkaan ei riittäisi päteviä opettajia. Opettajia ei yksinkertaisesti ole, Jukarainen väittää.
Vapaa kielivalinta tarkoittaisikin suuressa osassa maata vapautta valita ruotsi, saksa tai ranska.
– Eihän tarjonta parane noin vaan maagisesti. Sen hyväksi täytyy tehdä töitä. Asiaa pitää haluta, ja sen eteen pitää tehdä monta asiaa. Ruotsin opettajia olisi ruotsin vapaaehtoisuuden myötä ehkä puolet nykyiseen verrattuna. He voisivat opettaa muita kieliä ja muita oppiaineita, Heikki Orsila Vapaasta kielivalinnasta arvioi.
Muita kuin neljää tavallisinta kieltä opettaa vain kourallinen opettajia. Ranskaa, venäjää, espanjaa, italiaa ja latinaa eniten opettavia opettajia on koko maassa 175.
– Jos yhteiskuntajärjestys pysyy tällaisena, en näe vapaaehtoisuudessa mitään positiivisuutta pitkällä tähtäimellä. Ruotsia pitää osata. Meillä on kaksikielinen maa. Tarvitsemme kaikenlaisia osaajia kaikenlaisiin tehtäviin. Nuoret blokkaavat itseltään tulevaisuuden mahdollisuuksia. Se on pelottavaa ja ison keskustelun aihe, opetusneuvos Anu Halvari sanoo.
Vapaa kielivalinta ry jättää kansalaisaloitteensa ruotsin muuttamisesta vapaaehtoiseksi kouluaineeksi eduskunnalle todennäköisesti tammikuussa.