Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Venezuela
Presidentti Nicolás Maduro on Venezuelan edesmenneen mahtimiehen Hugo Chávezin manttelinperijä. Johtajana hän on lähinnä pönkittänyt omaa valtaansa ja vauhdittanut Venezuelan taloustuhoa öljyn hinnan romahdettua. Öljyvaltiota piinaa pula peruselintarvikkeista ja lääkkeistä sekä laukkaava inflaatio. Oppositio yrittää järjestää kansanäänestyksen epäsuositun presidentin erottamiseksi. Omasta mielestään Maduro on Yhdysvalloista johdetun "taloussodan" uhri.
Brasilia
Keskustaoikeistolainen juristi Michel Temer nousi valtaan varapresidentin paikalta toukokuussa, kun vasemmistolainen presidentti Dilma Rousseff hyllytettiin väliaikaisesti kiistellyssä, väärinkäytöksiä koskevassa viraltapanoprosessissa. Temerin virkaatekevä hallitus on ensi töinään käynnistänyt valtion menojen rajun leikkausohjelman. Valtionhallinnosta on leikattu 4 000 työpaikkaa. Julkista terveydenhuoltoa ja köyhyyden lievittämiseen tarkoitettuja tukia aiotaan heikentää ja eläkejärjestelmä ja työmarkkinalait panna uusiksi. Eniten vastustettuja uudistuksia viedään todennäköisesti eteenpäin vasta Rio de Janeiron olympialaisten jälkeen.
Argentiina
Viime vuoden lopun vaaleissa valtaan noussut keskustaoikeistolainen liikemies Mauricio Macri lopetti 12 vuotta kestäneen Kirchnerien vasemmistopopulistisen presidenttipariskunnan valtakauden. Hän on uudistanut Argentiinaa vauhdilla. Hän pitää päätehtävänään Argentiinan paluuta kansainvälisille rahoitusmarkkinoille. Valuutanvaihdon rajoitukset on kumottu, velat on maksettu lainarahalla korkean riskin rahastoille ja yritystoimintaa helpotetaan ulkomaisten sijottajien houkuttelemiseksi. Ulkopolitiikassa Macri on etäännyttänyt Argentiinaa vanhoista suhteista Venezuelaan ja Iraniin ja kääntänyt katseen kohti Yhdysvaltoja. Panaman paperit -skandaalissa paljastuneita Macrin yhteyksiä veroparatiiseihin tutkitaan.
Chile
Toistamiseen presidenttinä hallitsevan sosialistipuolueen Michelle Bacheletin suosio on mennyt alamäkeä yhtä matkaa näivettyneen talouden kanssa. Bachelet oli aikonut helpottaa abortin saantia, muuttaa sotilasvallan aikaista perustuslakia ja tuoda valtaosin yksityisiä ja kalliita korkeakouluopintoja paremmin myös varattomien ulottuville. Käytännössä hän ei ole pystynyt toteuttamaan aikomaansa politiikkaa. Alkuperäisväestön ihmisoikeuksia poljetaan edelleen. Bachelet äänestettiin presidentiksi ensi kertaa vuonna 2006 ja toistamiseen 2014.
Kolumbia
Kolumbian oikeistolaisen, vuonna 2010 valitun presidentin Juan Manuel Santosin tärkein tavoite on ollut neuvotella marxilaisten Farc-sissien kanssa rauha vuosikymmeniä jatkuneessa konfliktissa. Kesällä syntyneen sopimuksen myötä maanosan vanhin sisällissota on päättymässä. Sopimuksen on laskettu vauhdittavan Kolumbian talouskasvua, mutta iso osa kolumbialaisista karsastaa rauhanhierontaa joukkomurhiin ja sieppauksiin syyllistyneen järjestön kanssa. Santos aikoo viedä sopimuksen kansanäänestykseen loppuvuodesta. Santosin aikana köyhyys on vähentynyt, mutta inflaatio on riistäytynyt. Hän on myös ehdottanut huumesodista luopumista ja painopisteen siirtämistä ennaltaehkäisevään huumetyöhän.
Bolivia
Etelä-Amerikan ensimmäinen intiaanipresidentti Evo Morales on luotsannut mantereen köyhintä maata vuodesta 2006. Yhdysvaltain imperialismia vastaan saarnannut Morales on ollut suosittu, koska Bolivian talous on hänen aikanaan kasvanut vauhdilla, köyhyyttä on kitketty ja alkuperäisväestön oikeuksissa on edistytty. Talouskasvun hidastuttua suosio on kutistunut myös perinteisen kannattajakunnan, aymara- ja ketchua-intiaanien keskuudessa. Moralesia ja hänen hallitustaan on syytetty itsevaltaisesta johtamisesta ja sananvapauden rajoittamisesta. Kansanäänestys helmikuussa teki tyhjäksi Moralesin toiveet vielä neljännestä kaudesta. Morales haluaa järjestää vielä uuden kansanäänestyksen jatkokaudestaan.
Ecuador
Ecuadoria vuodesta 2007 johtanut vasemmistolainen taloustieteilijä Rafael Correa on tasoittanut tuloeroja, mutta heikentynyt talous, kasvanut työttömyys ja valtion kulukuuri ovat syöneet hänen suosiotaan. Correa suututti ympäristöväen ja sai vastaansa laajan kansanliikkeen pyörrettyään alkuaikojensa lupauksen öljyn pumppaamisen lopettamisesta luonnon varjelemiseksi. Correaa on arvosteltu kansalaisoikeuksien heikentämisestä, kovista otteista viestimiin ja armeijan vallan kasvattamisesta. Correa on ilmoittanut, ettei hän aio enää uudelle kaudelle. Toisaalta hänen katsotaan järjestelleen itselleen lainmuutoksella mahdollisuuden loputtomiin jatkokausiin. Correa tunnetaan myös turvapaikan myöntämisestä tietovuotosivusto Wikileaksin perustajalle Julian Assangelle.
Peru
Heinäkuun lopussa Perun johtoon astui kesäkuussa vaalit voittanut keskustaoikeistolainen upporikas eliitin edustaja, entinen investointipankkiiri Pedro Pablo Kuczynski. Väistynyt presidentti Ollanta Humala oli aikoinaan ilmoittautunut Venezuelan johtajan Hugo Chávezin tukijaksi, mutta käytännössä hän toteutti liberaalia talouspolitiikkaa. Kuczynski aikoo vahvistaa Perun kaivosalaa, josta maan talous pitkälti riippuu. Hän haluaa laskea yritysveroja ja höllentää ympäristölainsäädäntöä. Kuczynski on luvannut myös kitkeä Loistava polku –sissijärjestön rippeet, muuttaa kokaviljelmiä maatalousviljelmiksi ja puolittaa köyhyyden. Uudistusten läpivienti on kuitenkin vaikeaa, koska parlamentin enemmistö on kilpakumppanin, fujimorilaisten oikeistopopulistien käsissä.
Uruguay
Uruguayssa vasemmistolainen syöpälääkäri Tabaré Vázquez on huippusuositun presidentin José Mujican seuraaja ja puoluetoveri. Vázquez voitti vaalit ensimmäisen kerran vuonna 2004, jolloin hänestä tuli maan ensimmäinen vasemmistolainen presidentti 170 vuoteen. Uuteen voittoon hän ylsi vuonna 2014. Vázquez on luvannut vahvistaa liike-elämän toimintaedellytyksiä. Talous ei kuitenkaan ole kohentunut odotetusti, inflaatio on rasitteena ja luvattu koulutuksen uudistaminen on viivästynyt. Vázquez on tullut tunnetuksi myös kansainvälisten tupakkayhtiöiden vastustamisesta. Hän oli mukana tukemassa Uruguayn kolmen vuoden takaista päätöstä laillistaa kannabis rikollisuuden hillitsemiseksi. Nyt hän aikoo harkita lain jatkoa.
Paraguay
Paraguayssa oikeistolainen tupakkapohatta Horacio Cartes nousi valtaan vaaleilla vuonna 2013. Tilanne sitä ennen oli kuohuva: parlamentti oli äkisti syrjäyttänyt edellisen, vaaleilla valitun vasemmistolaisen presidentin Fernando Lugon maakiistojen vuoksi. Cartes on politiikan noviisi, joka edustaa vanhaa, sotilasvallan skandaaleissa ryvettynyttä valtapuoluetta hyvin epätasa-arvoisessa maassa. Hän on tehnyt pesäeroa menneeseen ja esiintynyt korruption vastustajana. Hän on pyrkinyt vakauttamaan valtion taloutta, nostamaan koulutustasoa ja luvannut taistella suurien tuloerojen kaventamiseksi. Sijoittajille hän on markkinoinut maan halpaa työvoimaa, kevyttä sääntelyä ja matalia veroja.