Artikkeli on yli 11 vuotta vanha

Keva on vähentänyt alkuvuodesta pörssiosakkeiden omistusta

Helsingin pörssin viime kuukausien nousukiito on saanut liikkeelle huhut osakekuplasta. Kuntatyöntekijöiden eläkevaroja hallinnoiva Keva on jo myynyt useita prosenttiyksikköjä pörssiosakkeistaan riskien vähentämiseksi. Isoimmissa yksityisissä eläkeyhtiöissä, Varmassa ja Ilmarisessa, ei ainakaan vielä ole ryhdytty erikoistoimiin osakemarkkinoiden nousun takia.

Kevan sisäänkäynti.
Kuva: Yle
  • Sanna Savikko

Viime kuukausina osakemarkkinoilla on nähty nopeaa nousua.

Grafiikkaa.
Kuva: Yle Uutisgrafiikka

Samalla on virinnyt myös huhut osakekuplan muodostumisesta. FIMin päästrategin mukaan Euroopan keskuspankin viimeaikaiset elvytystoimet ovat saaneet osakkeiden hinnat kenties liiankin jyrkkään nousuun.

– Tämän vuoden alussa ammuttiin lähtölaukaus arvostuskuplan rakentamiselle, FIMin Vesa Engdahl sanoo.

Suomessa suuria sijoittajia ovat työeläkevakuuttajat. Viime vuoden lopussa niiden yli 170 miljardin euron sijoituskannasta lähes 60 miljardia euroa oli sijoitettu noteerattuihin osakkeisiin.

Kuntatyöntekijöiden eläkevaroja hallinnoivassa Kevassa on toimittu alkuvuodesta riskien vähentämiseksi.

– On nähtävissä, että osakkeissa ja muissa riskipitoisemmissa sijoituksissa on muodostumassa kuplaa, ylihinnoittelua. Siitä johtuen Keva on jo alkuvuonna reagoinut tähän ja vähentänyt aika merkittävästi muun muassa omistuksia listattuihin osakkeisiin, Huotari kertoo.

Ari Huotari.
Sijoitusjohtaja Ari Huotari. Kuva: Keva

Keva on keventänyt noteerattujen osakkeiden osuutta sijoitussalkustaan Huotarin mukaan muutamia prosenttiyksikköjä. Tarkkoja lukuja hän ei paljasta.

Isoimmissa yksityisissä eläkeyhtiöissä, Varmassa ja Ilmarisessa, ei ole ainakaan vielä ryhdytty erityistoimiin osakkeiden osalta.

Ilmarisessa osakemarkkinoita seurataan tarkalla silmällä. Toistaiseksi sijoitusjohtaja Esko Torsti ei ole nähnyt tarvetta aloittaa osakkeiden myyntiä osakekuplariskin takia.

– Näillä perinteisillä mittareilla tarkasteltuna, tällaisessa erityissuhteessa korkotasoon, kuplaa ei vielä ole, Torsti toteaa.

Korkotaso näkyy osakkeiden hinnassa

Osakekurssien nousu on osittain sidoksissa korkotasoon. Kun korot laahaavat matalalla, niistä saatavat sijoitustuototkin ovat pieniä tai olemattomia. Tuottoa haetaan siksi osakemarkkinoilta, joissa sekä tuotto-odotukset että riskit ovat suurempia.

Euroopan keskuspankin elvytystoimet nimetäänkin syylliseksi osakemarkkinoiden kipuamiseen. Korot ovat nyt olleet ennätysalhaisella tasolla.

– Tänä päivänä korkotuottojen ollessa alhaisia, niin osakesijoituksille ei ole paljon vaihtoehtoja. Osakkeet tarjoavat edelleen houkuttelevaa tuottoa suhteessa korkotuottoihin, FIMin päästrategi Vesa Engdahl toteaa.

Kevassa onkin päätetty pitää osakemyynnistä saadut varat toistaiseksi sijoittamatta. Tällä hetkellä Kevan kassa on sijoitusjohtaja Ari Huotarin mukaan poikkeuksellisen iso.

– Edessä tulee olemaan kuitenkin huomattavasti ikävämpiä aikoja, niin tässä tilanteessa on ihan hyvä vähentää riskiä allokaatiossa. Eipä se mikään salaisuus ole, että tällaisena aikana ei ole lainkaan huonompi vaihtoehto kasvattaa kassaakin ja varautua huonompiin aikoihin.

Kevan Huotari ennustaa, että markkinoilla voidaan nähdä vielä merkittävä lasku.

– Enpä olisi yllättynyt, jos vuoden tai puolentoista sisällä näkisimme markkinoilla merkittävästi isommankin korjausliikkeen. Se voisi hyvinkin olla luokkaa 20–30 prosenttia alaspäin.

FIMin Vesa Engdahl muistuttaa, että mahdollisen kuplan rakentavat lopulta sijoittajat itse. Taustalla on usein inhimillinen syy – ahneus.

– Sijoittajat on sen tyyppinen porukka, että kun ahneus yllättää, niin silloin tulee ylilyöntejä markkinoille. Ei enää muisteta, että täällä on myös riskejä tai sitten riskit alihinnoitellaan, Engdahl kertoo.