Kiinan pohjoisimmassa maakunnassa, Heilongjiangissa, sijaitsee maailman suurin siperiantiikerikeskus. Harbinin keskuksessa on onnistuttu kasvattamaan tuhat tiikeriä. Luonnossa yksilöitä elää Kiinassa enää alle 20. Kannan ovat tuhonneet pääasiassa metsien häviäminen ja salametsästys.
– Kun aloitimme, tiikereitä oli vain reilu kymmenen. Kasvatusohjelmamme on menestys, kertoo Harbinin tiikerikeskuksen edustaja Liu Dan
Tiikereitä koulutetaan mm. kestämään kylmää. Heilongjiangin metsissä pakkasta voi talvella olla yli 40 astetta. Tiikereitä opetetaan myös saalistamaan.
Vierailumme aikana tiikereille heitetään liikkuvasta jeepistä kanoja. Kanat räpiköivät välillä pakoon auton katolle, mutta lopulta nopeasti liikkuvat tiikerit saavat kanan kiinni. Saalistus onnistuu, mutta kovin luonnonmukaiselta touhu ei näytä.
– Seuraavaksi opetamme niitä lisää. Viemme ne metsänsuojelualueelle. Siellä koulutetut tiikerit voidaan lopulta palauttaa luontoon, Liu Dan selittää.
Tarkkaa aikataulua tai suunnitelmaa luontoon palauttamiselle ei kuitenkaan ole. Tiikeri-insinööri Liu Dan myöntää että siihen voi vielä mennä aikaa.
Eläinsuojelujärjestö Wild Life on vielä pessimistisempi.
– En usko, että tiikereitä pystytään palauttamaan luontoon. Niille ei ole siellä tarpeeksi luontaista elintilaa, sanoo Wild Lifen Pekingin toimiston johtaja May Mei.
Mein mukaan olosuhteita on onnistuttu parantamaan osissa Pohjois-Kiinan metsiä, etenkin Pohjois-Korean rajan lähellä olevan Changbai-vuoriston alueella. Hän pitää hyvänä merkkinä myös sitä, että useita tiikereitä on ylittänyt rajan Kiinan puolelle.
Ainakin kaksi tiikeriä on tullut viime kuukausina Kiinaan Venäjältä. Siellä siperiantiikereitä, tai amurintiikereitä, on arvioitu olevan luonnossa noin 360. Viime toukokuussa presidentti Vladimir Putin vapautti näyttävästi joitakin tiikereitä lisää luontoon.
”Putinin tiikereiden” liikkuminen aiheutti Kiinassa myös huolta, sillä toinen tiikereistä söi vuohia, toinen koiran.
– Tiikerit olivat nuoria ja ylittivät rajan lauman painostuksen takia, eivät siksi että olosuhteet Kiinassa olisivat paremmat. Ne olivat vaaraksi asutukselle, tiikerikeskuksen Liu Dan sanoo.
Mitä tapahtuu kuolleille tiikereille?
Eläinsuojelujärjestö Wild Life arvostelee tiikerikeskusta myös siitä, että sillä ei ole selvää suunnitelmaa mitä kuolleiden tiikereiden ruhoille tehdään. Wild Lifen mukaan ruhoja säilytetään tällä hetkellä pakastimessa.
– Keskus ei voi käyttää elävien eikä kuolleiden tiikereiden osia, koska se on vastoin lakia. Se on keskusten suurin ongelma, May Mei sanoo.
May Mein mukaan tiikerikannan ei saisi antaa enää kasvaa ja Kiinan hallituksen olisi laadittava suunnitelma kuolleiden tiikereiden käsittelemiseksi.
Myös tiikerikeskuksen edustaja Liu Dan sanoo, että tiikereitä alkaa olla liikaa eikä uusia tiikereitä saisi juurikaan enää syntyä. Tämän takia tiikereiden syntyvyyttä on alettu rajoittaa.
– Pidämme tiikereitä erillään toisistaan ja käytämme myös ehkäisypillereitä, Liu Dan sanoo.
Hän kuitenkin kieltäytyy vastaamasta kaikkiin kysymyksiin, jotka koskevat kuolleita tiikereitä tai niiden ruhoja.
– Miksi haluatte tietää tästä, onko muuta kysyttävää? Liu kivahtaa useaan kertaan, kun vierailuin jälkeen soitamme hänelle kysyäksemme kommenttia eläinsuojelijoiden kritiikkiin.
Vastauksesta jää epämääräinen olo. Odottaako keskus ehkä sittenkin, että tiikerin osien myynnin kieltävä laki kumottaisiin? Kiina on allekirjoittanut vuonna 1993 kansainvälisen uhanalaisia lajeja suojelevan CITES-sopimuksen.
Tiikereihin ja lähes kaikkiin eläimen osiin liittyy kuitenkin yhä paljon uskomuksia ja arvostusta ja yhden tiikerin ruhon arvoksi Kiinassa arvioidaan noin 3 miljoonaa juania (lähes 400 000 euroa).
Tuhannen tiikerin ylläpito Harbinin tiikerikeskuksessa on kallista ja keskuksen tiedetään olevan veloissa. Tällä hetkellä keskus yrittää houkutella lisää turisteja kattaakseen ainakin osan keskuksen menoista.