Valtiovarainministeriön esitys siitä, että Finanssivalvonta voisi säätää asuntolainoille lainakaton, herättää ristiriitaisia tunteita. Jos lakiesitys hyväksytään, voisi Finanssivalvonta säätää lainakaton, joka tiukimmillaan vastaisi 80 prosenttia asunnon arvosta.
Tällä hetkellä Finanssivalvonta suosittelee 90 prosentin omarahoitusosuutta, jolloin jäljelle jäävä osuus lainanottajan pitäisi säästää itse. Pääkaupunkiseudulla toimivan Huoneistokeskuksen kiinteistönvälittäjä Kimmo Ojalan mukaan marraskuussa alkanut lainakattokeskustelu on alkanut jo vaikuttaa asuntokauppaan.
- Alkuvuonna kauppa kävi hyvin. Oltiin koko ajan menossa ylöspäin. Kesällä tuli EU-epävarmuudet, eikä kesä muutenkaan ole loistavaa aikaa asuntokaupalle. Syksyllä lähti liukkaammin, mutta nyt käytännössä stoppasi kolmisen viikkoa sitten.
Ojanen uskoo, että syynä on ministeri Antti Tanskasen johtaman ja Valtioneuvoston asettaman työryhmän raportti asuntolainaehtojen tiukentamisesta sekä mahdollisen lainakaton vetämisestä.
- Kauppa kävi, kunnes Tanskasen työryhmän idea tuli julki.
Lainaehdot tiukentuneet
Finanssivalvonta on jo vuosien ajan suositellut, että pankit myöntäisivät asuntolainaa 90 prosentin luototusasteella. Sen lisäksi valvontaelin on kehottanut pankkeja testaamaan lainanottajia stressitestillä, jolla mitataan lainanottajan kykyä lyhentää lainaa, mikäli korot nousisivat kuuteen prosenttiin.
Vielä Finanssivalvonnan viimekeväisessä tutkimuksessa todettiin, että neljä kymmenestä asuntolainan hakijasta sai lainaa enemmän kuin suositellun 90 prosentin mukaan.
Finanssivalvonnan johtaja Anneli Tuomisen mukaan pankkien toiminnassa on loppusyksystä ollut havaittavissa selvää muutosta.
- Pankkien toiminnassa on selkeitä paranemisen merkkejä havaittavissa. Pankit ovat kiristäneet lainanantonsa ehtoja, ja kiristystä näkyy myös lainanantomarginaaleissa. Laina-ajat ovat lyhentyneet, ja sitten marginaalit ovat levenneet.
Nyt useimmat suomalaispankit vaativat pääsääntöisesti 10 prosentin omarahoitusosuuden lisäksi kuuden prosentin stressitestin läpäisyä. Tuomisen mukaan lainaehtojen kiristämisellä halutaan estää velkaantumisen kasvua.
Yhtenä keinona Finanssivalvonta näkee sen, ettei asuntolainaa ottavia kannusteta ottamaan liian suurta lainaa. Finanssivalvonnan mukaan Suomessa oli viime vuonna 59 000 kotitaloutta, joilla oli asuntovelkaa yli 250 000 euroa. Määrä on kaksi prosenttia kaikista kotitalouksista, mutta näiden kotitalouksien osuus kaikista asuntoluotoista oli kuitenkin yhteensä 14,2 miljardia euroa eli viidennes kaikista asuntoluotoista.
- Kieltämättä tuntuisi aika maalaisjärkeen menevältä, että ostetaan sen kokoinen asunto, joka sitten myöskin sopii siihen omaan taloustilanteseen, eikä ostetettaisi ylisuurta, jotta ei velkaannuttaisi liikaa ja jouduttaisi sitten ongelmiin tulevaisuudessa, toteaa Tuominen.
"Uusi sosiaaliluokka vuokralla-asujia on syntymässä"
Keskustelu lainakatosta on kuitenkin herättänyt pelkoja, että liian tiukka lainakatto tyrehdyttäisi asuntokaupan. Kiinteistönvälittäjä Kimmo Ojala myös uskoo, että nuoret ensiasunnon ostajat jäisivät pahimmassa tapauksessa tyhjän päälle.
- Jos ei tälläkään hetkellä ihmisillä jää vuokran jälkeen hirveästi säästöön, niin mistä sen kymmenen prosenttia säästät? On iso vaara, että nuoret ensiasunnon ostajat jäävät kokonaan pois tästä junasta. Tuntuu siltä, että uusi sosiaaliluokka vuokralla-asujia on syntymässä.
Suomalaisista neljäsosa asuu vuokralla. Tilastokeskuksen mukaan vuokrien vuosinousu koko maassa on 3,9 prosenttia.
Suomen Kiinteistönvälittäjäliiton mukaan asuntokauppoja on tehty marraskuussa vähemmän, mutta entistä nopeammin. Ihmiset pyrkivät hanakammin hankkimaan lainaa siinä pelossa, että lainaehdot tiukkenevat entisestään. Myös pääkaupunkiseudulle toimintansa keskittävän Nooa Säästöpankin mukaan lainahakemuksia otetaan vastaan ennätystahtiin.
- Viime viikko oli kaikkien aikojen vilkkain yksittäinen viikko marraskuussa tämän pankin historiassa, joka kertoo siitä, että juuri nyt liittyen tähän keskusteluun lainoitusasteesta ja toisaalta varainsiirtoveron nousu, on ehkä aiheuttanut pääkaupunkiseudulla ilmiön, että ihmiset pyrkivät nopeuttamaan ostoratkaisua. Asuntokauppa halutaan tehdä tämän vuoden puolella, pohtii toimitusjohtaja Tommi Rytkönen.
Finanssivalvonnan johtaja Anneli Tuomisen mukaan ilmiö on juuri päinvastainen kuin, mitä lainakattokeskustelulla on haluttu herättää.
- Silloin ei ole ehkä tätä tarkoitusta tai kokonaisuutta ymmärretty.
Aiheesta lisää A-studiossa maanantaina kello 21 TV1:ssä.
A-studio / Sean Ricks