Väittely Enkeli-Elisan uskottavuudesta alkoi Helsingin Sanomien lauantaisen kriittisen ja epäilevän kirjoituksen jälkeen, oikeastaan jo aiemminkin. Nettikirjoittajat olivat jo ihmetelleet Enkeli-Elisa sivuston ja Jonakin päivänä kaduttaa –kirjan kysymyksiä nostattavia piirteitä, eikä vähiten sitä, että ainoa side Elisan olemassaoloon on kirjoittaja Minttu Vettenterä.

Kohu Enkeli-Elisasta ja Elisan olemassa olosta tai kokonaan keksitystä tarinasta on saanut sellaiset mittasuhteet, että lähes kaikki tapauksen kanssa tekemisissä olevat ovat laittaneet suunsa suppuun. Paitsi tietenkin kuohuksissaan oleva nettikansa.

Kirjoittaja odottaa toistaiseksi poliisin selvityksiä

Enkeli-Elisan julkisuuteen nostanut, koulukiusaamisen takia itsemurhaan ajautuneen 15-vuotiaan Elisan tarinaan perustuvan kirjan kirjoittanut ja kiusaamista vastustavan yhdistyksen puheenjohtajana oleva riihimäkeläinen kirjailija Minttu Vettenterä julkaisi eilen tiedotteen, jossa hän kertoo kaiken kommentoinnin toistaiseksi riittävän.

Tiedote toteaa mm. että Enkeli-Elisa lähti liikkeelle todellisesta tapahtumasta, jossa 15-vuotias tyttö oli tehnyt itsemurhan, ja päiväkirjojen perusteella syyksi pääteltiin koulukiusaaminen.  Aivan alusta lähtien kirjoittaja toteaa painottaneensa sanoja ”Kyse on fiktiivisestä tarinasta tosielämän ihmisistä”.  Tiedotteen mukaan monelta näyttää jääneen huomaamatta se, että projektissa on koko ajan painotettu tarinan fiktiivistä puolta. Vettenterä kertoo olleensa itse yhteydessä poliisiin, ja tuon puhelun perusteella voineensa todeta, että poliisi selvittää tätä asiaa, ja siitä tulee aikanaan spekuloinnin lopettava päätös.

Tiedotteen mukaan Vettenranta on saanut viralliselta taholta oheistuksen, että tähän nykytilanteeseen minkäänlaisia tunnistetietoja taustalla olevista ihmisistä ei missään nimessä tulisi antaa, ja asianomaisten tulee pysytellä poissa median saatavilta.  Edelleen hän kirjoittaa, että on kommentoinut asiaa ihan riittävästi, tämä ja aikaisempi selonteko asioiden oikeasta laidasta saa nyt riittää.

Torstaina 12.7. ylläpitäjät sulkevat Enkeli-Elisa Facebook-sivun päiväksi. Tuona päivänä on tarkoitus tehdä muutostöitä, joiden jälkeen he jatkavat kaikessa oleellisinta: koulukiusaamisen vastustamista.

Poliisi on hyvin niukkasanainen

Helsingin Sanomat kyseenalaisti todellisen Elisan olemassaolon mm. sillä perusteella, että kukaan ei tunne tyttöä eikä ole ollut tekemisissä itsemurhan tehneen tytön vanhempien kanssa, asiassa on epäuskottavia yksityiskohtia, ja Elisa-aineistossa on piirteitä, jotka viittaavat yhteen ja samaan tekijään, Minttu Vettenterään. Lehti myös arvosteli nuorten itsemurhan esiin nostamista käyttäytymis- tai ratkaisumallina.

Kanta-Hämeen poliisista tutkintaa johtava rikoskomisario Ari Turunen vahvistaa sen mitä hän on aiemmin sanonut julkisuuteen, eikä halua antaa uusia lausuntoja. Eli että poliisi otti Elisan tapauksen tutkittavakseen omasta aloitteestaan yleisen edun nimissä, että kyseessä ei ole rikostutkinta, ja että poliisi ei kommentoi tarkemmin syitä miksi asia kiinnostaa poliisia.

Tärkein puheenaihe ei saisi unohtua

Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Risto Uimonen on puolestaan moittinut mediaa siitä, että tiedotusvälineet levittivät Enkeli-Elisan tarinaa sen taustoja kunnolla tarkistamatta. Osansa jälkikritiikistä on saanut myös Yle Hämeen toimittaja Heidi Kononen, joka tarttui aiheeseen maaliskuussa.

- Törmäsin Enkeli-Elisasta 45-minuuttia ohjelmassa, jonka jälkeen kiinnostuin tutkimaan verkossa olevia päiväkirjamerkintöjä. Ymmärsin ihmisenä, että Elisan vanhemmat eivät halua tulla julkisuuteen tai häirityiksi. Minttu Vettenterä näytti päiväkirjasivuja ja verkkofoorumin kirjoituksia ja ihmisten tarinoita. Lähtökohta oli koulukiusaaminen ja kouluväkivalta. Enkeli-Elisa oli välikappale aiheen käsittelemiseksi. Puhuimme etenkin kirjoittajan omista kokemuksista. Lähtökohtaisesti en lähtenyt tarinaa kyseenalaistamaan, sanoo Heidi Kononen.

- Juttu oli kuunneltu, paljon luettu ja sai paljon kommentteja. Toimittaja pyrkii nostamaan tärkeitä keskustelunaiheita, jotka koskettavat ihmisiä. Sikäli aihe on perusteltu. Kritiikki on sikäli oikeaa, että taustatyötä olisi voitu tehdä enemmän. Näen ison arvon siinä mitä kiusaamisen vastaiset jutut ovat nostaneet esiin, samoin ihmisten avautumisen kertomaan omista kokemuksistaan.

- Jos Elisaa ei olekaan olemassa, asia sinänsä on tärkeä, mutta siinä on ratsastettu väärällä tavalla. Jos tämä tarina ei olisikaan totta, monet tosielämän Elisat kuitenkin ovat. Ymmärrän hyvin mielipahan, jos ihmiset tuntevat tulleensa petetyiksi. Mutta ajattelen myös, että Elisa on nostanut esiin paljon hyvää. Toivon ettei unohtuisi se mitä on kiusaamisesta kuitenkin tuotu ilmi.