Maan suurin muuttomagneetti on Helsinki. Pääkaupunki sai eniten muuttovoittoa vuosien 2009-2013 aikana. Pääkaupunki jäi 11681 asukasta voitolle, kun kuntien muuttovoittoa vertailtiin.
Pääkaupunki vetää letkaa, johon kuuluvat myös Turku, Tampere ja Lahti. Nämä kaupungit muodostavat alueen, jonne suomalaiset valuvat muualta maasta.
– Tämä on näkynyt jo vuosikymmeniä. Tietyt alueet kasvavat, määrät vain ovat vaihdelleet. Trendi näyttää kiihtyneen viiden viime vuoden aikana, kertoo tutkimuksen tekijä, muuttoliiketutkija Timo Aro.
Aron mukaan Suomi etenee kaupungistumisessa samaan malliin kuin Ruotsi.
– Suomen kaupungistumisaste on 70 prosenttia. Ruotsissa se on 85. Se tarkoittaa, että Suomessa on vielä puoli miljoonaa, jopa 600000 muuttajaa, jotka hakeutuvat maaseudulta suurille tai keskisuurille kaupunkialueille, laskee Aro.
Oulu ja Kuopio sinnittelevät vielä suurimpien muuttovoittajien listalla. Oulu pääsi 3428 ja Kuopio 2123 asukasta voiton puolelle.
Vain joka kolmas kunta vetää puoleensa
Suurin osa kunnista kärvistelee muuttotappiokierteessä. Maamme 320 kunnasta 216 jäi muuttotappiolliseksi ja vain 104 sai muuttovoittoa. Pahin muuttotappiokunta tutkimusaikana oli Kajaani, joka menetti 1501 asukasta. Kouvola, Raahe, Kemi ja Kotka jäivät nekin yli tuhat asukasta tappiolle.
– Koko 2000-luvun muuttaminen on ollut vilkasta. Menossa on iso yhteiskunnan ja aluerakenteen muutos, luonnehtii muuttoliiketutkija Timo Aro.
Suurin osa vaihtaa paikkakuntaa saman seutukunnan tai työssäkäyntialueen sisällä.
– Nuoret lähtevät koulutuksen perässä ja jäävät sinne missä työmahdollisuuksia on. Perinteinen paluumuutto kotiseudulle on tullut vaikeammaksi, koska julkinen sektori pienenee eikä työpaikkoja enää ole.
Nurmijärvi on esimerkki kunnasta, josta alle 24-vuotiaat nuoret katoavat kovaa vauhtia.
Maahanmuutto on myös iso kehityssuunta
Maahanmuutto on viisinkertaistunut Suomessa 2000-luvun aikana. Se lisää entisestään suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen väestönkasvua. Enemmän kuin joka toinen vieraskielisistä asuu neljässä suurimmassa kaupungissa.
Muuttoliiketutkija Timo Aro on käyttänyt analyysinsä aineistona Tilastokeskuksen väestötilastoja.