Sápmi
Artikkeli on yli 15 vuotta vanha

Koneellinen kullankaivuu Lemmenjoella loppuu yhdeksän vuoden kuluttua

Eduskunta löi asian lopullisesti lukkoon tiistaina kun kaivoslaki hyväksyttiin äänin 147-13. Koneellisen kullankaivuun kieltäminen on osa laajaa kaivoslain uudistusta.

Lemmenjoen kultamaat
Leammi gollerogganguovlu Kuva: YLE Sápmi

Uudistuksesta jouduttiin äänestämään sillä vasemmistoliiton Esko-Juhani Tennilä esitti lain hylkäämistä jotta koneellista kullankaivuuta Lemmenjoella voitaisiin jatkaa. Tennilän mielestä koneellisen kaivuun loppuminen johtaa myös lapiokaivuun tyrehtymiseen. Hän korosti, että Lemmenjoen kullankaivuu on osa Lapin brändiä.

Johanna Ojala-Niemelä (sd) muistutti, että konekaivuun lisäksi lakkaa myös seitsemän kaivospiiriä, joissa on kaivettu lapiolla. Lapiokaivuuta uhkaavat myös moninkertaistuvat lupamaksut. Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasin (kok) mielestä kullankaivajille olisi ollut hyvä antaa laissa enemmän siirtymäaikaa.

Keskustan Mauri Salo korosti, että kullanhuuhdontaa Lemmenjoella voidaan jatkaa luvalla ja näin pitää yllä perinteistä Lapin idylliä.

Lappilaisista kansanedustajista lain hylkäämistä kannattivat Tennilän lisäksi Markus Mustajärvi (vas) ja Johanna Ojala-Niemelä (sd). Muut Lapin kansanedustajat - Ulla Karvo (kok), Janne Seurujärvi (kesk) Hannes Manninen (kesk) ja Paavo Väyrynen (kesk) - olivat poissa äänestyksestä.

Koneellisen kullankaivuun lopettamisesta ja sen siirtymäajasta tuli eduskunnassa kaivosalain käsittelyn loppumetreillä kiusallinen kiistakapula. Ratkaisu siirtymäajan pituudesta syntyi lopulta viime viikolla. Laaja lakiuudistus ehdittiin nyt lyödä lukkoon viime tipassa ennen eduskunnan siirtymistä vaalitauolle.

Ođđasamosat: paketissa on 10 artikkelia

Ovddit čielggademiid leat dahkan logi jagi gaskkaid. Čielggadeapmi lea vuođđun ovdamearkka dihte politihkalaš barggus, muitala Sámedikki ságadoalli.

EU päivitti arktisen strategiansa, ja Suomi on siinä keskeisessä roolissa, kirjoittaa Pohjoismaiden-kirjeenvaihtaja Jenny Matikainen.