Eikka Lehtosaari on istunut kolmesta murhasta saamaansa elinkautista tuomiota runsaat 14 vuotta. Lehtosaari ampui kahden ystävänsä kanssa kolme kilpailevan moottoripyöräjengin jäsentä Lahdessa vuonna 2000.
Lehtosaari kärsii elinkautista tuomiota Kylmäkosken vankilassa. Lehtosaaren valtakunta on laitoksen avo-osaston yhteistila. Siellä mies moppaa, imuroi ja vie roskat. Paikka hohkaa puhtautta. Osan kunniasta Lehtosaari vierittää vankitovereilleen.
– Väki tietää, että putsarin pelko on viisauden alku. Viikonloppuisin toimin kirjastonhoitajana, kun kaverit käyvät lainaamassa tietoa. Palkkaa saan 100 euroa kuussa.
Lehtosaarta voi pitää Suomen vankilaolojen asiantuntijana; mies sanoo ”koeistuneensa” 1990-luvulta lähtien 19 eri laitosta. Kylmäkoski sijoittuu Lehtosaaren listalla aivan kärkeen.
– Kursseja ja kuntouttavaa toimintaa järjestetään täällä aivan toisin kuin muualla. Täällä pyritään tosissaan tekemään elinkautisvangistakin yhteiskuntakelpoista eläjää. Kylmäkoskellakin on ikäviä vartijoita, mutta ne ovat onneksi suurimman osan aikaa joko paskalla tai internetissä, joten niistä on ollut aikaa vähän harmia meille.
Kylmäkosken vankilajohtaja Harri Rämö painottaa, että kaikkea vastuuta ei voi sysätä vankilaviranomaisten kontolle. Elinkautisvanki tarvitsee yhteiskuntakelpoisuutensa saavuttamiseksi myös väkevän määrän omaa tahtoa.
– Minulla ei ole kristallipalloa, mutta nyt näyttää, että Lehtosaaresta on tulossa yhteiskuntakelpoinen. Korostan vielä, että se on täysin miehestä itsestä kiinni.
”Koppi on tehnyt tehtävänsä”
Lehtosaari ei olisi Lehtosaari, jos miehen mielessä vankila-arki olisi vain auvoista elämää yhdessä vankilaviranomaisten kanssa. Mies johti takavuosina Riihimäellä vankilakapinaa, vei vartijoita käräjille ja syytti viime syksynä vankilaviranomaisia tietourkinnasta.
Lehtosaaren tie avo-osastolle ja sieltä lomajonoon on ollut kivinen. Miinuspuolella on muun muassa vuosia eristysselleissä, yhteenotoissa katkenneita kylkiluita ja hoitojaksoja psykiatrisessa sairaalassa.
Plussapuolelta löytyy muun muassa opiskelua peruskoulutasolta aina espanjan kielen kursseille asti.
– Olen nähnyt pirusti kollegoita, joiden kuntoutus on aloitettu vasta, kun ei enää ole mitään kuntoutettavaa. Minunkin kuntoutukseni olisi pitänyt aloittaa kymmenen vuotta sitten. Kyllä koppi tekee tehtävänsä – myös minun kohdalla.
Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja Esa Vesterbacka laskee, että elinkautisvankien määrä on seitsenkertaistunut viime 25 vuoden aikana. Elinkautiseen tuomitaan yleensä murhasta. Elinkautista istuu Suomessa nykyään ennätysmäärä – 211 vankia.
– Murhien määrä ei ole noussut, mutta henkirikos luokitellaan yhä useammin murhaksi. Vakaviin väkivaltarikoksiin suhtaudutaan Suomessa entistä ankarammin.
Laki velvoittaa vankeinhoitoa kehittämään vankien valmiuksia rikoksettomaan elämään. Keinoina pitäisivät olla esimerkiksi koulutus, työtoiminta ja päihdekuntoutus.
Pääjohtaja Vesterbacka ymmärtää Lehtosaaren tuskan ja myöntää, että suurimmat puutteet ovat päihdekuntoutuksen ja koulutuksen järjestämisessä.
– Viime vuosina rikosseuraamuslaitokselta on leikattu vajaat 300 henkilövuotta ja tämän lisäksi olemme joutuneet vähentämään väkeämme noin 150 hengellä.
– Kun vielä suuri osa vapautuvan vangin selviytymisestä lankeaa kotikunnan vastuulle, niin on selvää, että entinen rikoksentekijä ei pääse kunnan autettavien kärkipäähän.
Järjestäytyneen rikollisjengin jäsen vai ei?
Eikka Lehtosaari ei ole anonut ehdonalaiseen pääsyä hovioikeudelta eikä armahdusta presidentiltä. Miehen mielestä viranomaisten laatima rangaistusajan suunnitelma ei valmista häntä tulevaan vapauteen millään tavalla.
– Haluan lähteä vasta sitten, kun minulle on laadittu jokin järkevä suunnitelma siviiliin pääsyä varten. Tällä hetkellä sellaista ei ole. Pahaa olen saanut aikaiseksi ihan tarpeeksi tähän mennessä, en halua lähteä vapauteen tässä kunnossa.
Lehtosaaren rangaistusajan suunnitelmaan on kirjattu rikoksen uusimisriskitekijäksi rikollisjärjestöön kuuluminen ja rikollisen elämäntavan hyväksyminen. Viranomaisten mukaan Lehtosaari veljeilee pahamaineisen moottoripyöräkerho United Brotherhoodin jäsenten kanssa.
– Haluan, että viranomaiset esittävät todisteita rikollisjengin jäsenyydestä. Olen istunut lähes 20 vuotta, joten kaikki kaverini ovat linnakundeja.
Keskusrikospoliisin rikosylikomisario Arto Tuomela sanoo, että tuomioistuimen tuomiot ja tuomioiden perustelut yleensä riittävät, jos rikos on tehty järjestäytyneessä ryhmässä..
– Lisäksi on EU-neuvoston 11 kriteeriä, joista täytyy täyttyä kuusi, jotta henkilö luokitellaan järjestäytyneen rikollisryhmän jäseneksi. Samalla hän saa tällaisen JR-luokituksen. Lehtosaaren tapaukseen en ota kantaa.
Silminnäkijän jakso Rikollista lihaa torstaina 1.5. TV2 kello 20.00.