Vaikka korvaushoito on kallista, se maksaa itsensä takaisin muina säästöinä.
- Kaikkein kalleimmaksi yhteiskunnalle tulee, jos korvaushoitoa ei anneta. Korvaushoito tuottaa säästöä terveydenhoidossa, oikeuslaitoksessa, poliisitoimessa, puhumattakaan ihmisten läheisistä ja siitä, minkälainen katastrofi ja vaikea, tuhoava sairaus on kyseessä, Salaspuro sanoo Aamu-tv:n haastattelussa.
Salaspuron mukaan suurin ongelma on hoitoonpääsyn vaikeus. Potilaita testataan ja esimerkiksi Helsingissä heiltä vaaditaan ensin muista huumeista ja lääkkeistä luopumista, eikä se monelta onnistu.
Asenteet esteenä työskentelylle
Helsingin yliopisto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tutkivat kolmen vuoden ajan korvaushoidon tehoa ja tulokset olivat huumeidenkäyttäjän kannalta erittäin hyviä. Kotkassa toteutettiin kokeilu, jossa korvaushoitoon pääsi nopeasti. Potilaat olivat keskimäärin 26-vuotiaita.
- He ovat täysin opiskelukykyisiä. He voivat käydä työssä. Suurin ongelma on, että yhteiskunnassa on edelleen niin jyrkät asenteet huumeiden käyttäjiä kohtaan. Jos he kertovat joskus käyttäneensä huumeita, niin ei he pääse mihinkään töihin, Salaspuro kertoo.
Salaspuro haluaisi Suomeen Tanskan mallin, jonka mukaan korvaushoitoon on päästävä kolmessa viikossa opiaattiriippuvuuden toteamisesta. Kotkan kokemusten mukaan näin säästettäisiin ihmishenkiä.
Tavoitteena hyvä elämä
Opiaattiriippuvaisen tulevaisuudenennuste on huono. Tilastojen mukaan heistä 13 prosenttia kuolee kolmessa vuodessa. Suurin osa käyttäjistä on nuoria aikuisia, joilla olisi vielä elämä edessään.
- Kun huumetta on käyttänyt vuosikausia, niin hermosoluissa tapahtuu muutoksia. Siitä johtuen joudutaan tavallaan korvaamaan muutokset jatkuvalla lääkityksellä.
Lääkeannosta voidaan vähitellen pienentää, mutta vain arviolta viisi prosenttia pääsee kokonaan korvaushoidosta eroon. Hyvä elämä on kuitenkin mahdollista myös jatkuvan lääkityksen kanssa, muistuttaa professori Salaspuro.
- Maailmassa on satojatuhansia ihmisiä, jotka ovat korvaushoidossa ja hoitavat työnsä ja lapsensa.