Artikkeli on yli 17 vuotta vanha

Entiset kunnanjohtajat palkittiin huippuviroilla

Liitoskunnissa on luotu kymmeniä uusia johtotehtäviä entisille kunnanjohtajille. YLE Uutisten ja Kuntaliiton selvitys kertoo, että yleisin uusi titteli on muutosjohtaja. Entisten kunnanjohtajien palkka on myös pysynyt ennallaan tehtävien muuttumisesta huolimatta.

Puheenjohtajan nuija.
Kuva: YLE / Mika Kanerva

Tammikuun ensimmäinen päivä toteutui 32 kuntaliitosta, joissa oli mukana lähes sata kuntaa. Kuntien määrä väheni 67:llä. Kymmenet kunnanjohtajat jäivät tuolloin ilman kuntaa, jota johtaa. Mitä heille tapahtui?

Kuntaliitto selvitti YLE Uutisten pyynnöstä, minkälaisiin työtehtäviin entiset kunnanjohtajat ovat siirtyneet. Uuden kunnan kunnanjohtajaksi nousi yleensä suurimman kunnan kunnanjohtaja. Näin tapahtui 26 kuntaliitoksessa.

Vain parissa tapauksessa kunnanjohtajaksi pääsi pienemmän kunnan johtaja. Apulaiskunnan- tai apulaiskaupunginjohtajaksi sentään pääsi kahdeksan pienen kunnan entistä johtajaa.

Muutosjohtajia ja kehittämispäälliköitä

Kuntaliiton laskujen mukaan viisi kunnanjohtajaa siirtyi eläkkeelle. Kuntien työntekijöillä on viiden vuoden irtisanomissuoja, joten ilman kuntaa jääneille johtajille oli keksittävä tekemistä.

Yleisin uusi titteli on muutosjohtaja. Sellaisen sai 14 entistä kunnanjohtajaa. Useamman kunnan liitoksissa Hämeenlinnassa muutosjohtajia nimitettiin viisi ja Salossa peräti kuusi. Usein tuore muutosjohtaja ei vielä itsekään tiennyt tarkasti, mitä hänen työhönsä kuuluu.

Kehittämis-, suunnittelu- tai talousjohtajaksi siirtyi 25 entistä kunnanjohtajaa. Suurin osa tehtävistä oli kunnassa uusia. Sitä selittää osaltaan itse kuntaliitos ja sen aiheuttamat muutokset kunnan toiminnassa ja organisaatiossa.

Palkka ennallaan

YLE Uutiset selvitti sähköpostikyselynä myös entisten kunnanjohtajien palkkausta. Valtaosa ilmoitti palkkansa ja muiden etujensa pysyneen ennallaan. Neljällä vastaajalla palkka nousi, mutta samalla lisääntyivät työtehtävät ja vastuu. Kyselyyn vastasi noin 30 entistä kunnanjohtajaa.

Säästöjä ei siis hallinnossa ole tätä kautta luvassa. Suomen kuntajohtajat ry:n puheenjohtaja Arto Lepistö arvioi, että menot päinvastoin nousevat, kun erisuuruisia palkkoja harmonisoidaan yleensä ylöspäin. Myös tietotekniikan uusimiseen kuluu rahaa.

Kuntaliiton tutkija Anni Jäntti kuitenkin muistuttaa, että päällekkäisyyksien purkamisella ja palvelujen tehostamisella voidaan ajan kuluessa saada aikaan säästöjä.