Oikeusministeriön mukaan YK:n perustaman kansainvälisen Ruanda-rikostuomioistuimen päätökset kieltävät kansanmurhajuttujen siirtämisen Ruandan omien tuomioistuinten käsiteltäväksi. Myöskään Suomi ei ole vakuuttunut, että epäillyt saisivat Ruandassa oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin.
Mies on ollut Suomessa tutkintavankeudessa kohta kaksi vuotta epäiltynä Suomen lain mukaisesta joukkotuhonnasta. Keskusrikospoliisin esitutkinta on lähes valmis. Valtionsyyttäjän on nostettava jutussa syyte maaliskuun loppuun mennessä.
Jos jutussa nostetaan syyte, Suomen historian ensimmäinen joukkotuhontaoikeudenkäynti pidetään Porvoon käräjäoikeudessa
Suomessa tutkintavankina kohta kaksi vuotta
Mies on istunut tutkintavankeudessa Vantaan vankilassa jo pitkään. Porvoon käräjäoikeus määräsi hänet tutkintavankeuteen huhtikuussa 2007 todennäköisin syin epäiltynä joukkotuhonnasta.
Sotarikokset ovat niin sanottuja kansainvälisiä rikoksia, joissa suomalaisilla tuomioistuimilla on aina tuomiovalta riippumatta tekopaikasta ja tekopaikan lainsäädännöstä.
Tutkinnanjohtaja, KRP:n rikosylikomisario Thomas Elfgren pitää tapausta poikkeuksellisen työläänä.
- Tutkinnassa oleva joukkotuhonta pitää sisällään erilaisia osatekoja. Ihmisiin on kohdistettu väkivaltaa etnisen taustan takia. Heitä on häädetty pois asuinsijoiltaan, heidän omaisuuttaan on tuhottu ja myös yksittäisiä tappoja on sattunut. Tämä tutkinta pitää sisällään koko repertuaarin, Elfgren kertoi YLE Uutisille joulun alla antamassaan haastattelussa.
Elfgren on parhaillaankin Ruandassa selvittelemässä jutun viimeisiä yksityiskohtia.
Taustalla vuoden 1994 kansamurha
Rikosepäily liittyy Ruandan sisällissotaan vuonna 1994. Kiivaimmat hutut tappoivat noin sata päivää kestäneessä verilöylyssä 800 000 tutsia ja maltillista hutua.
Joukkotuhonta on Suomen lain mukaan rikos, josta voi seurata elinkautinen vankeus. Vähimmäisrangaistus on neljä vuotta vankeutta.
Tähän mennessä YK:n rikostuomioistuimessa maan 29 poliittista johtajaa on tuomittu kansanmurhasta.
Suomen lisäksi myös useassa muussa EU-maassa on epäiltyjä, joita Ruanda on vaatinut tuomiolle omaan kansalliseen tuomioistuimeensa. Tähän mennessä yksikään EU-maa ei ole luovutusvaatimuksiin suostunut.
Toiminut Suomessa pastorina
Kansanmurhasta epälty mies saapui Suomeen vuonna 2003, ja hän haki täältä turvapaikkaa.
Mies on toiminut babtistipappina Vaasassa ja Porvoossa. Hänellä on Suomessa vaimo ja yksi alaikäinen lapsi.
Kun keskusrikospoliisille kävi ilmeiseksi miehen mahdollinen osallisuus Ruandan verilöylyyn, se aloitti rikostutkinnan yhdessä Ruandan viranomaisten ja YK:n kansainvälisen sotarikostuomioistuimen kanssa vuoden 2007 alussa.
Rankasta rikoksesta epäilty mies kiistää syyllistyneensä epäiltyihin tekoihin.
- Hän ei ole osallistunut joukkotuhontatöihin, vaan päinvastoin hän on pelastanut useiden ihmisten hengen, sanoo miehen lakimies Ville Hoikkala.
- On hyvä, että mahdollinen oikeudenkäynti käydään Suomessa. Ruanda ei ole oikeusvaltio.