Laki rekisteröidystä parisuhteesta on ollut voimassa seitsemän vuotta. Kirkon johdolle nuo seitsemän vuotta ovat olleet kärsimyksen vuosia. Samaa sukupuolta olevat pariskunnat pyytävät liitolleen kirkollista siunausta tämän tästä.
Kirkko ei osaa vieläkään päättää, kuinka sen pitäisi suhtautua rekisteröityjen parisuhteiden siunaamiseen.
Keväällä 2004 piispainkokous käynnisti laajan projektin, jolla pyrittiin hahmottamaan parisuhteen rekisteröinnin seurauksia kirkollisessa toiminnassa. Alkoi suurhanke, jonka viimeisimpänä saavutuksena on tänään arkkipiispa Jukka Paarmalle luovutettava syvällinen työryhmämietintö Kirkko ja rekisteröidyt parisuhteet.
Etiikka, eksegetiikka ja juridiikka
Parisuhdelakityöryhmä on selvittänyt mietinnössään parisuhdelakiin liittyviä teologisia, psykologisia, jumalanpalveluksellisia, sielunhoidollisia, hallinnollisia, sosiologisia ja juridisia näkökulmia.
Työryhmä toteaa, että kirkon uskon ja kristillisen elämän ylin ohje on Raamattu. Kirkon piirissä on kuitenkin erilaisia näkemyksiä ihmiskuvasta, parisuhteista ja seksuaalisuudesta. Niiden taustalla on laaja kirjo raamatuntulkintaa ja kristillistä etiikkaa koskevia käsityksiä.
Liki 200-sivuisen mietintönsä loppusivuilla työryhmä päätyy seuraavaan:
- Työryhmä ei esitä erillisen kirkollisen toimituksen kaavan laatimista parisuhteensa rekisteröineiden siunaamista varten. Uuden kaavan läpimeno olisi epätodennäköistä, sillä sen hyväksymiseksi tarvittaisiin kirkolliskokouksen ¾ määräenemmistö.
- Useita kirkollisia toimituksia voidaan jatkaa homoseksuaalisen parisuhteen kohdalla nykyiseen tapaan. Samaa sukupuolta olevien parien koti voidaan siunata, ja elämän päätyttyä homoseksuaalinen ihminen haudataan normaalein menoin.
- Kirkon kentällä on suuri tarve saada pikaisesti yhtenäiset ohjeet siitä, millainen rukoushetki tai vastaava toimitus on mahdollista suorittaa parisuhteen rekisteröimisen jälkeen. Työryhmä haluaa etsiä ratkaisua suunnasta, jota sovelletaan esimerkiksi kodin siunaamisessa tai vapaamuotoisessa rukoushetkessä.
Työryhmän loppupäätelmä ja konkreettisin esitys mahtuu mietinnön viimeisen sivun neljällä viimeiselle riville:
Työryhmä ehdottaa, että piispainkokous ryhtyy toimenpiteisiin pastoraalisen toimintaohjeen aikaansaamiseksi niitä tilanteita varten, jolloin kirkon työntekijältä pyydetään rekisteröidylle parisuhteelle kirkollista siunausta.
Kirkolle kipeä asia haudataan näin uusien työryhmien mietittäväksi.
Yksittäiset siunaamiset papin harkinnassa
Rekisteröityjen parisuhteiden siunaus jää siis edelleen yksittäisten pastoreiden omantunnon ja harkinnan varaan.
Pastori Leena Huovinen siunasi neljä vuotta sitten helsinkiläisen naisparin. Siunaus toimitettiin ravintolassa, ja siitä syntyi jälkikäteen iso poru. Helsingin tuomiokapituli ei kuitenkaan rankaissut pastoria. Tuomiokapituli muotoili tapahtuneen niin, kyse oli vain yksittäisen pastorin vetämästä yksittäisestä vapaamuotoisesta siunaushetkestä.
Sittemmin noita yksittäisen pastorin suorittamia yksittäisiä siunaushetkiä on ollut enemmänkin. Viime syksynä rovasti Liisa Tuovinen joutui kirkon sisällä tilille homoparin siunaamisesta. Espoon tuomiokapituli hylkäsi kantelut.