Oikeusministeriön valmistelema lakiuudistus pyrkii siten turvaamaan hyvän adoption niin lapselle kuin vanhemmillekin.
Ulkomailla tehdyt viralliset adoptiot ovat viimeisen kolmen vuoden aikana vähentyneet ja samalla adoptiojonot ovat pidentyneet. Tilanne on lisännyt kiinnostusta ilman suomalaista viranomaistukea tehtäviin omatoimisiin adoptioihin. Eniten ihmiset kyselevät käytännön neuvoja.
- Kyselyjä tulee ihan siitä, miten itsenäinen adoptio on mahdollista. Mitä kautta sen voi tehdä ja voiko tämän ja tämän ikäinen tai muuten sellainen henkilö, jolla ei muutoin ole mahdollisuutta saada näitä lapsia virallista tietä, adoptoida, kertoo Adoptioperheet ry:n toiminnanjohtaja Seija Poikonen.
Yhdistys näkee itsenäisissä adoptioissa vaaroja, eikä suosittele niitä.
- Adoptiovanhemmuus on yleisesti ottaen huomattavasti haasteellisempaa kuin biologinen vanhemmuus. Riskinä itsenäisessä adoptiossa on se, ettei lapsen taustasta voi olla varmuutta, eikä adoptoidun mahdollisuus saada taustaansa koskevaa tietoa useinkaan toteudu, Poikonen sanoo.
Viime vuonna ulkomailta Suomeen adoptoitiin 195 lasta, joista lähes 40 ilman kotimaisten adoptiojärjestöjen vetoapua.
Adoption läpikäynyt perheenäiti suomii järjestelmää
Tamperelainen Heiskasen perhe on vastikään palannut vuosien työkomennukselta Taiwanista. Nelilapsisen perheen jäseniä oli kotiin palatessa yksi enemmän, kun Suomeen muutti myös itsenäisesti adoptoitu Anni-Mira-tytär. Hän tutustui perheeseensä jo vauvana lastenkodista tehtyjen viikonloppuvierailuiden myötä.
Huumeongelmaisten ja hiv-positiivisten vanhempien luovuttamasta lapsesta tuli vajaan kahden vuoden kuluttua Heiskasen perheen jäsen myös virallisesti.
Taiwanilainen adoptioprosessi oli kivuton, mutta suomalaista adoptiojärjestelmää pitäisi perheen äidin Tuija-Riitta Heiskasen mielestä helpottaa.
- Ensinnäkin on monia aviopareja, jotka ovat todella pitkään odottaneet omaa lasta. Sitten adoptioprosessi venyy yli kaksi vuotta. Minusta se on kohtuuttoman pitkä aika, Heiskanen harmittelee.
On myös lapsia, joiden tilanne on toivoton.
- On aids-orpoja, on lapsia, joiden vanhemmilla on monia ongelmia ja nämä lapset on annettu huollettaviksi. Ja heitä on maailmalla paljon. Miten Suomessa voidaan silti olla näin lyhytkatseisia? Toivoisin todella, että lakipykälät voisivat muuttua ja, että adoptioprosessi voisi olla tehokkaampi ja lyhyempi, Heiskanen miettii.
Myös biologisesta lapsettomuudesta aiheutuva tuska huolettaa Tuija-Riitta Heiskasta.
- Tottakai adoptiossa on myös aina kysymys lapsen edusta. Jokaisen lapsen perusedellytyshän on saada ehdotonta rakkautta vanhemmilta, nimenomaan isältä ja äidiltä ja perheeltä. Eikä Suomessa kysytä keneltäkään, saako nainen tulla raskaaksi. Normaalistihan äidiksi tuleminen kestää yhdeksän kuukautta. Siihen nähden adoptioprosessit ovat liian pitkiä.
Adoption ehtoja halutaan tiukentaa
Heiskasen perheen tilanne on hyvä, koska Suomen nykyinen laki hyväksyy ulkomailla asuneiden adoptiot, jotka on tehty paikallisten lakien mukaan. Toivottomampi tilanne on heillä, jotka eivät pääse adoptiomahdollisuuteen kiinni virallista tietä.
Oikeusministeriö haluaa kuitenkin jatkossa estää itsenäiset adoptiot entistä tehokkaammin, jotta esimerkiksi ihmiskauppaan liittyvät uhat saataisiin mahdollisimman pieniksi.
Suurimmat riskit sisältyvät niihin tilanteisiin, joissa lapsesta haaveilevat matkustavat ulkomaille pelkässä adoptiotarkoituksessa. Tällöin esimerkiksi lapsen edunvalvonta voi jäädä liian vähäiseksi, sanoo Pelastakaa Lapset ry:n lakimies Tiina Tammi.
Adoptioperheiden näkökulmaa kaivataan
Uutta adoptiolakia valmisteleva työryhmä on aloittanut toimintansa oikeusministeriössä kesäkuun alussa. Työryhmän jäsenet koostuvat muun muassa sosiaali- ja terveysministeriön, Helsingin hovioikeuden sekä Pelastakaa Lapset ry:n edustajista. Adoptioperheiden näkökulma kuitenkin puuttuu, sanoo Adoptioperheet ry:n toiminnanjohtaja Seija Poikonen.
- Yhdistystämme ei ole kutsuttu mukaan adoptiolakityöryhmään, joten mielestämme sieltä puuttuu adoptioperheiden ja myös aikuisten adoptoitujen edustus. Me olemme laittaneet asiasta oikeusministeriöön kirjeen, koska näkökulma on mielestämme tärkeä. Subjektiivista adoptio-oikeutta yhdistys ei kannata, vaan se korostaa, että adoptiossa tärkeintä on lapsen etu, Poikonen sanoo.
Adoptiolakia valmistelevan työryhmän toimikausi jatkuu ensi vuoden marraskuun loppuun saakka.