Hallitus on suuntaamassa maatalouden ympäristötukia päästöjen kannalta tärkeimille alueille. Linjaus on osa hallituksen tulossa olevaa Itämeri -selontekoa, jonka tavoitteena on parantaa muun muassa Itämeren ympäristön tilaa. Maatalous ja sen ravinteiden vähentäminen on yksi selonteon painopisteistä.
Suunnitelmien mukaan valtaosa ympäristötuesta kohdennetaan niille alueille ja toimenpiteisiin, joilla saadaan vähennettyä tehokkaimmin ravinteiden valumista vesistöihin. Muutoksia ympäristötukiin tehdään osittain jo nykyisellä tukikaudella. Selvimmin uudet linjaukset näkyvät vuoden 2014 jälkeen, joilloin alkaa uusi ympäristötukikausi.
Linjausten mukaan tukitasot nousevat nykyistä enemmän, jos viljelijät valitsevat ympäristötukeen kuuluvia tehokkaampia keinoja vähentää ravinnepäästöjä. Herkillä alueilla tehdään ravinnelaskelmia ja mietitään muun muassa talviaikaisen nurmipeitteisyyden ja suorakylvön käyttöä. Hallituksen toiveissa on muun muassa rahoittaa nykyistä huomattavasti enemmän ravinteita sitovia kosteikkoja.
Käytännössä muutos tarkoittanee sitä, että nykyisin niin sanottua perustukea saavien viljelijöiden määrä vähenee ja tukia suunnataan enemmän tukipotin sisällä tehokkaampiin toimenpiteisiin.
- Erityistukia ei jaeta joka puolelle samalla tavalla, vaan tarkoituksena on kartoittaa ne kohteet, joissa ravinnekuormituksen riski on erittäin suuri, suunnittelee ympäristöministeri Paula Lehtomäki (kesk.)
Saaristomeri yksi kohteista
Nykyisen ympäristötuen ongelmana on ollut se, että tukea on jaettu kaikille tukiehdot täyttäville hakijoille. Tuki kattaa lähes koko nykyisen peltoalan. Ympäristötukea maksetaan vuosittain noin 350 miljoonaa euroa.
Tukimuutoksilla pyritään parantamaan erityisesti Saaristomeren tilannetta, missä suurin osa vesiä rehevöittävistä ravinteista tulee maataloudesta. Maatalous on merkittävin yksittäinen vesistöjen rehevöittäjä Suomessa.
Tutkijoiden mukaan ilman ympäristötukea vesistöjen tila olisi paljon huonompi. Ympäristötuella on puolitettu lannoitteiden käyttö pelloilla.
"Maatalous toivoton tavoite"
Suomen ympäristökeskuksen tutkimusprofessori Seppo Rekolainen ei usko ympäristötuen linjausten kovin suureen vaikutukseen.
- Kosteikkoja ja leveitä suojakaistoja on jo käytössä, mutta niiden ravinteita vähentävä osuus on erittäin pieni. Esimerkiksi kosteikkojen kautta kulkee vain prosentti pelloilta tulevasta valumasta.
Hän pitää maatalouden ravinnepäästöjen vähentämistä toivottoma tavoitteena. Hallituksen nykyisten linjausten mukaan maatalouden kokonaispäästöt vähenevät kolmanneksen vuoteen 2015 mennessä. Rekolainen pitää tavoitetta haasteellisena, mutta edes sillä ei palauteta tyydyttävässä tai huonossa kunnossa olevia vesistöjä hyvään kuntoon.
Rekolainenkin peräänkuuluttaa uusia keinoja ravinnetalkoissa. Lisääntyvät talvisateet ja vehnän viljelyn yleistyminen lisäävät omalta osaltaan ravinnevalumia.
Euroopan unioinin maatalouspolitiikkaan kuuluva ympäristötuki on vapaaehtoinen viljelijöille.