Saimaan eteläisimmän osan heikentynyt tila veti illalla Lappeenrannan valtuustosalin tupaten täyteen. Kiukkuisiin kysymyksiin oli vastaamassa totinen joukko virka- ja luottamusmiehiä - eikä syyttä. Talvella taivasteltujen sinileväongelmien yhdeksi syyksi näyttävät paljastuvan kaupungin omat jätevedet.
Parin viikon takaisten rankkasateiden jälkeen sadevesien purkuputkien suulta mitattiin hälyttäviä fosfori- ja kolibakteeripitoisuuksia. Jo vuosikausien epäilylle saatiin selkeä näyttö.
- Ei pitäisi olla tilannetta, jossa viemäriveteen pääsee sadevettä. Sadevesiviemäreiden kautta pääsee ulosteperästä jätevettä vesistöön, huomauttaa limnologi Marja Kauppi Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksesta.
Vesilaitoksen mukaan syynä oli salama, joka rikkoi pumppaamon ja kaikki sen varajärjestelmät. Tänään myönnettiin, että häiriö ei selitä jätevesien pääsyä Saimaaseen myös muita purkuputkia pitkin.
- Se ei ole riittävä selvitys. Olemme käynnistäneet asiasta oman selvityksen ja tutkimme verkostomme, sanoo toimitusjohtaja Kirsi Niinimäki Lappeenrannan Vedestä..
Jätepäästöillä on tutkijoiden mukaan suora yhteys sinilevien syntyyn.
- Jätepäästöt ovat yksi hyvin merkittävä kuormitustekijä Lappeenrannan kaupungin alueella. Asialle voidaan tehdä jotakin, jos halutaan, sanoo Marja Kauppi.
Muualla samat riskit
Samoissa rakenteellisissa viemärivioissa voi vaania todellinen vaara monille muillekin vesistöille. Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen mukaan monissa kaupungeissa on edelleen sekaviemäreitä ja liian pieniä ylivuotosäiliöitä.
Viemäreiden korjaustarve on kolminkertainen uudistustahtiin verrattuna eikä pumppaamoilla ole riittäviä vara- ja hälytysjärjestelmiä. Jotain on siis pakko tehdä.
Pien-Saimaa on niin iso kansallinenkin asia, sekä virkistyskäytön että muun takia, Lappeenrantahan ottaa tästä juomavetensäkin, että kyllä tähän pitää löytyä rahaa, sanoo Lappeenrannan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Ari Torniainen.
Lappeenranta huutaa nyt rahoitusapua valtiolta ja samaan kuoroon voi vielä liittyä moni muukin kaupunki.