Liikennevirrassa on mukana yhä enemmän iäkkäitä autoilijoita. Lääkäreillä on ollut vuodesta 2004 lähtien velvollisuus ilmoittaa poliisille, jos potilas ei ole sairautensa vuoksi enää kykenevä auton rattiin. Tällöin poliisilla ei ole harkintavaltaa, vaan henkilö määrätään ajokieltoon.
Toinen mahdollisuus on, että lääkäri määrää potilaansa ajokokeeseen.
Lääkärit suhtautuivat lakiin alun perinkin nihkeästi. Asian herkkyydestä kertoo, että ilmoituksia tehdään kirjallisten todistusten sijasta epävirallista tietä, kertoo poliisiylitarkastaja Esko Ruokonen sisäasiainministeriöstä.
- Lääkäri saattaa soittaa poliisille, että potilas ei hänen käsityksensä mukaan ole oikein ajokykyinen. Sitten jää poliisin tehtäväksi kutsua henkilö ajo-oikeusasian käsittelyyn.
Dementikkoja ratin takana
Ikäautoilija voi päätyä ajokokeeseen myös omaisten vihjeestä tai poliisin liikennevalvonnasta. Siitä lähetettiin viime vuonna ajokokeeseen runsaat 200 autoilijaa. Joskus ajo on jouduttu keskeyttämään heti.
- Henkilö on niin vaikeasti dementoitunut , että on eksyksissä eikä tiedä, missä on liikkeellä. Tämä on aika tavallinen tapaus itse asiassa, poliisiylitarkastaja Ruokonen kertoo.
Lääkäriliiton terveyspoliittinen lääkäriasiantuntija Mikko Nenonenkin on joutunut vaikeisiin pohdintoihin vastaanotollaan Hartolan terveyskeskuksessa:
- Miten toimia tilanteessa, jossa toinen puoliso pystyy mekaanisesti ajamaan autoa, mutta toinen puolisoista sitten kertoo, minne mennään, mitä tehdään, mitä pitää katsoa, pitääkö jarruttaa? Toinen saattaa jopa vaihtaa vaihteita.
Nenonen myöntää, että ajolupa pitäisi silloin peruuttaa:
- Mutta jotenkin tuntuu, että kaikkiin seurausvaikutuksiin ei ole sitten varustauduttu, kun samalla on karsittu syrjäseutujen palveluja eli näiden ihmisten mahdollisuuksia selvitä siellä ilman autoa.
Ajokoe sujuu usein kehnosti
Ajokokeeseen passitus voi tuntua monesta ikäautoilijasta nöyryyttävältä, mutta tulosten perusteella turhaan ei kokeeseen lähetetä. Ajokokeita vastaanottavan Ajovarma Oy:n Kuopion aseman päällikkö Tuomo Karhapää kertoo, että havaintovirheitä käy ilmi runsaasti.
- Kaistanvaihdot tapahtuvat havainnoimatta, liikennevaloja ei huomioida ja sitten nopeuden sovittaminen eri tilanteissa tuottaa vaikeuksia . Monesti myös auton käsittely on jollain tavalla vajavaista tai kömpelöä. Menestyminen ajokokeessa on silloin varsin huono, Karhapää selittää.