Suomen jokainen poliisilaitos on saanut sisäasiainministeriöstä listan, johon on koottu kunkin alueen kaikki sellaiset aselupien haltijat, joita on joskus edes epäilty jostain rikoksesta. Listan nimet on saatu ajamalla ristiin valtakunnallinen aseluparekisteri ja rikosilmoitusrekisteri. Listoilla on yhteensä kymmeniätuhansia nimiä, jotka poliisi joutuu nyt käymään läpi.
Pelkkä rikoksesta epäily tai liikennerikkomus ei johda mihinkään, mutta jos aseluvan haltija on oikeudessa tuomittu esimerkiksi väkivalta- tai huumausainerikoksesta, hänellä on toistuvia putkapidätyksiä tai törkeitä rattijuopumuksia, on edessä poliisitutkinta.
- Tutkinnassa on tehtävä päätös, haetaanko henkilön aseet poliisiasemalle. Henkilöä itseään tietysti kuullaan ja hän saa kertoa oman näkemyksensä tapahtumista ja siitä, mihin hän aseita tarvitsee. Sen jälkeen ratkaistaan, peruutetaanko luvat vai annetaanko varoitus, jolloin ampuma-aseet palautetaan henkilölle takaisin, kertoo Pohjois-Savon poliisilaitoksen alueella tehtävästä tarkastuksesta vastaava komisario Risto Jääskeläinen.
Jääskeläisen mukaan kovin vanhat synnit eivät aselupaharkintaan vaikuta, sillä kyse on yleensä pari kolme vuotta vanhoista tuomioista. Myös tätä vanhemmat tuomiot voidaan kuitenkin ottaa huomioon, jos rötöksen vakavuus ja törkeys antavat aihetta.
- Jos ei täytä enää niitä edellytyksiä, jotka ovat olleet kun aselupa on myönnetty, niin kyllä se varmasti on yleisen järjestyksen ja turvallisuuden kannalta parasta, että henkilöltä otetaan aseet ja luvat pois, komisario linjaa.
Tuhansilta aselupa pois?
Idea lupien läpikäyntiin on syntynyt vasta Jokelan ja Kauhajoen koulusurmien jälkeen. Rekisterit on ajettu ristiin poliisin ylijohdon määräyksestä, mutta listalle joutuneiden nimien tarkkaa määrää ei sisäasiainministeriöstä suostuta kertomaan. Listalla on joka tapauksessa kymmeniätuhansia nimiä, sillä yksistään Pohjois-Savon poliisilaitoksen alueella listalta löytyy 3 107 nimeä. Niistä poliisin puheille joutuu kuitenkin vain pieni määrä.
- Voi olla, että se jää Pohjois-Savossa alle 10 prosenttiin, arvioi Jääskeläinen. Hän perustaa näkemyksensä listasta tekemäänsä otantaan.
Mikäli tutkintaan otettavia on muiden poliisilaitosten alueella samassa suhteessa kuin Pohjois-Savossa, on poliisitutkintaan koko maassa joutumassa tuhansia ihmisiä. Osa näistä selvinnee pelkällä varoituksella, mutta monella on edessä myös aseista luopuminen.
Uusi rekisteri jo suunnitteilla
Nyt tehty valtakunnallinen rekistereiden ristiinajo on ensimmäinen kerta, kun poliisi pystyy järjestelmällisesti vertaamaan omia rekisteritietojaan. Rekisterit eivät vielä toimi samassa tietojärjestelmässä, mutta parannusta asiaan on luvassa: uusi järjestelmä on jo suunnitteilla, ja käytössä sen on määrä olla vuoden 2011 puolivälissä. Poliisissa uutta järjestelmää jo komisario Jääskeläisen mukaan odotetaan:
- Ihanne olisi, että kun henkilö kirjataan rikosilmoitusjärjestelmään vaikkapa törkeästä pahoinpitelystä epäiltynä, järjestelmä ilmoittaisi heti kaikki ne luvat, jotka henkilöllä on sillä hetkellä voimassa.
Poliisin kannalta hyödyllisiä tietoja olisivat aselupien lisäksi myös esimerkiksi henkilölle myönnetty järjestyksenvalvoja- tai vartijakortti sekä ammattiajolupa. Kyse on kaikissa näissä tapauksissa siitä, onko tällaisen luvan saaneella henkilöllä yhä edellytyksiä olla luvanhaltija.
Tutkinta aloitettu myös oma-aloitteisesti
Aselupien osalta tutkinta on monissa poliisilaitoksissa aloitettu jo oma-aloitteisesti, eli siis jo ennen nyt tehtyä valtakunnallisten rekistereiden ristiinajoa. Esimerkiksi Pohjois-Savossa tutkinta on tänä vuonna aloitettu jo runsaassa 200 tapauksessa.
- Asioihin puututaan ja tarkastukset tehdään lähes poikkeuksetta automaattisesti, jos aseluvanhaltijaa epäillään rikoksesta, tai jos hänen käytökseensä joudutaan puuttumaan esimerkiksi kotihälytystilanteessa, lupaa Jääskeläinen.