Sadankomitean teettämästä selvityksessä oli mukana 46 Euroopan maata. Tutkija Jarmo Pykälän mukaan yleinen asevelvollisuus on katoamassa Euroopasta.
- Kyllähän se vähän siltä näyttää. 90-luvulla kaksi maata luopui pakollisesta asevelvollisuudesta ja 2000-luvulla siitä on luopunut jo hieman yli 20 maata. Euroopassa on jäljellä enää 13 maata, joissa on edelleen jonkinlainen asevelvollisuus. Näissäkään sitä ei voi yleiseksi kutsua, koska sen suorittaa niin pieni osa ikäluokasta, Pykälä sanoo.
Sadankomitea: Nykyisiin uhkiin riittäisi 50 000 sotilasta
Pykälän selvityksen perusteella rauhanjärjestö Sadankomitea ehdottaa Suomen siirtymistä vapaaehtoiseen asepalveluun astettain vuoteen 2020 mennessä. Tässä mallissa selvästi aiempaa pienempi varusmiesten joukko varustettaisiin ja koulutettaisiin aiempaa tehokkaammin. Reservin Sadankomitea pienentäisi 50 000:een sotilaaseen, nykyisestä 350 000:stä.
Ja vaikka yleisimmät perustelut Suomen laajalle asevelvollisuudelle ovat yhä Venäjä, Venäjä ja Venäjä, Sadankomitean pääsihteeri Eekku Aromaa uskoo, että paremmin itänaapuria vastaan selvittäisiin nykyistä pienemmällä armeijalla.
- Tässä nykyisessä asevelvollisuusjärjestelmässä se joukko, jota sotatilanteessa käytettäisiin on niin suuri, ettei sille ole järkeviä varusteita. Siinä tulisi valtavan suuria tappioita suhteessa hyötyihin. Kun meidän mallissa ihmiset koulutetaan ja varustetaan hyvin, niin uhkiin pystytään kyllä vastaamaan ihan kunnolla, Aromaa arvioi.
Puolustusministeriön puolustuspolitiikan osaston ylijohtaja Pauli Järvenpää pitää mallia melko hyvänä, mutta löytää vapaaehtoisuudesta yhden keskeisen vian.
- Jos asevelvollisuus kumotaan ja väkeä haetaan vapaaehtoisesti, niin en oikein jaksa uskoa, että löytyy 50 000:tä henkilöä, jotka haluavat olla sotilaita, Järvenpää epäilee.
Vapaehtoinen asepalvelus toisi miljardisäästöt
Sadankomitea laskee mallinsa säästävän puolustusbudjetista miljardi euroa. Päälle tulisivat vielä muun muassa työurien pidentymisestä aiheutuvat hyödyt. Yhteensä asevelvollisuudesta luopumisen toisi Suomen kansantaloudelle Sadankomitean mukaan jopa kolme miljardia euroa.
Puolustusministeriön Pauli Järvenpään mukaan tosin pienemmät joukot eivät välttämättä tulisi halvemmaksi.
- Kaikki arviot mitä olemme tehneet, jotka perustuvat juuri 50 000 - 70 000 sotilaan puolustusvoimiin, ovat osoittaneet että pienempi joukko tulisi kaksi tai kolme kertaa kalliimmaksi. Jos on vähemmän joukkoja, niiden pitää olla terävämmin ja paremmin aseistettuja, Järvenpää huomauttaa.
Säästöjä tosin koituisi myös siitä, ettei puolustuspolitiikka tarvitsisi enää käydä aluepoliittisista lähtökohdista. Sadankomitean malli lakkauttaisi Kontiolahden, Lahden, Kotkan, Jämsän, Kauhavan ja Riihimäen varuskunnat.
Voitaisiinko pakollisesta asevelvollisuudesta todella luopua?
Sadankomitean pääsihteerin Eekku Aromaan mukaan järjestelmää on vaikea muuttaa, koska siitä päättävät miehet, jotka ovat itse käyneet armeijan.
- Se tuntuu heistä hyvältä järjestelmältä, vaikka se ei sitä millään muulla tavalla tarkasteltuna olisikaan. Ihmisillä on tapana pitää siitä, mitä ovat itse kokeneet ja itse valinneet, Aromaa toteaa.
Tutkija Jarmo Pykälä ei usko, että Suomesta löytyisi ainoatakaan poliittista puoluetta, jotka olisivat valmiita edes esittämään vapaaehtoiseen asepalveluun siirtymistä. Nykyinen järjestelmä saattaa tosin kaatua mahdottomuuteensa.
- Pitkällä aikavälillä on tosin hyvin vaikea nähdä sitä, että pystytään samanaikaisesti ylläpitämään nykymallista asevelvollisuusjärjestelmää, ostamaan kallista sotateknologiaa ja vielä lähtemään ulkomaille sotimaan. En tiedä mikä niistä valitaan, mutta jotain on pakko valita, Pykälä huomauttaa.
Pauli Järvenpää puolustusministeriöstä puolestaan muistuttaa, että monet Euroopan maat, jotka ovat luopuneet pakollisesta asevelvollisuudesta kuuluvat Natoon. Järvenpään mukaan ainakaan lähivuosina Suomessa ei vapaehtoisuuteen siirrytä.
- Ei ainakaan vuoteen 2030 mennessä, näin veikkaisin.
Keskustelu aiheesta jatkuu viimeistään syksyllä, jolloin Risto Siilasmaan vetämä asevelvollisuustyöryhmä jättää raporttinsa.