Suomessa on ollut yksi Euroopan kireimmistä elintarvikelainsäädännöistä. Ensi syksystä lähtien pelkkä ilmoitus elintarvikehuoneiston avaamisesta riittää. Tähän asti huoneisto on täytynyt hyväksyttää etukäteen terveysviranomaisilla, jolloin vaatimukset on vedetty ennemmin ylä- kuin alakanttiin.
- On saatettu vaatia ylimääräinen vesipiste "varmuuden vuoksi". Kynnys on ollut korkea, ja omavalvontavaatimukset tuntuneet kohtuuttomilta. Se on estänyt myös maatiloja perustamasta suoramyyntiä, kertoo ylitarkastaja Sebastian Hielm maa- ja metsätalousministeriöstä.
Ruotsissa vastaava uudistus tehtiin vuosi sitten. Siellä yrittäjien kiusaaminen on Hielmin mukaan loppunut.
Hymynaamat kahviloiden oville
Ennakkosuunnitelmista siirrytään jälkivalvontaan. Terveystarkastajat jalkautuvat kirjoituspöytiensä äärestä enemmän kentälle. Tähän velvoittaa myös uusi Oiva-hymymerkki, joka kertoo paikan hygieniatasosta. Hymynaamoja alkaa näkyä kahviloiden ovissa aikaisintaan vuoden päästä.
Vaikka ruoan käsittelyvaatimukset eivät tässä kevene, vain syyni, sääntely on menossa rennompaan suuntaan. Ajan henki on, että elintarviketurvallisuusvirasto Evira haluaa eroon vaatimuksista, joilla ei ole suurta merkitystä väestön terveydelle. Valvontaa keskitetään isoihin tuotantolaitoksiin.
- Esimerkiksi makkaratehtaan tai meijerin ruokamyrkytys voi sairastuttaa tuhansia ihmisiä, kun yksi kahvila on pieni riskitekijä, Hielm mainitsee.
Kahvilabisnes on trendikästä
Ruoka-alan yrityksiä nousee tiuhaan tahtiin. Monien elinkaari on lyhyt. Varsinkin ulkomaalaiset kokeilevat onneaan kilpailulla alalla: arviolta joka neljäs ravintolanpitäjä pääkaupunkiseudulla on ulkomaalaistaustainen.
Tuore kahvilayrittäjä Kaisa Sarén allekirjoittaa kokemukset pompottelusta. Aina viranomaisetkaan eivät tunnu tietävän, kuka mistäkin nippelitiedosta vastaa.
- Mutta en tiedä tehdäänkö sitä ilkeyttään. Vaatimukset eri pesualtaista käsille ja vihanneksille ja tiskeille ovat järkeenkäypiä, mutta myös liioiteltuja. Meinasimme hyytyä muutaman kerran matkalla, kolme kuukautta pyörineen Sävy-kahvilan omistaja kertoo.
Sarén kuitenkin muistuttaa, että etukäteissyynissä on puolensa. Se estää ikävät yllätykset. Samasta syystä osa terveystarkastajista pelkää alan liikaa liberalisointia.
- Mietityttää jos olisimme avanneet ovet ja emmekä olisi täyttäneet vaatimuksia, olisiko tullut lappu luukulle. Mutta kaikki kivijalkayritysten elämän helpottaminen kuulostaa hyvältä. Oikeaan suuntaan ollaan menossa!
Uudistus on iso: se koskee 50 000 elintarvikehuoneistoa eli kaikkia ravintoloita, kauppoja ja kioskeja, käytännössä eniten ketjuun kuulumattomia pienyrittäjiä.
Uusi elintarvikelaki on eduskunnan sinettiä vaille valmis. Voimaan se tulee syyskuussa. Eviralta odotetaan uusia ohjeistuksia ensi kesänä.