Venäjän sotilaspoliittista kehitystä ja sen merkitystä Suomen tilanteeseen on selvitetty Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksella. Selvityksen raportti julkistettiin tänään tiistaina.
Raportissaan tutkijat toteavat, että Leningradin ja Moskovan sotilaspiirien yhdistyminen ja uuden esikunnan sijoittaminen Pietariin merkitsee Venäjän armeijan painopisteen siirtymistä läntisellä suunnalla Keski-Euroopasta luoteeseen eli lähemmäksi Suomea.
Raportin mukaan Venäjä on panostanut armeijan varustukseen Suomen lähialueilla. Esimerkiksi viime vuonna Venäjä perusti uuden moottoroidun jalkaväkiprikaatin Pietarin eteläpuolelle. Samalla alueella sijaitsevaan tykistöohjusprikaatiin ostettiin Iskander-M-ohjuksia, joiden kantama kattaa pääosan Suomen alueesta. Ohjukset voidaan varustaa sekä tavanomaisin että ydinkärjin.
Pietarin pohjoispuolelle on rakennettu tutka-asema ja toista ollaan perustamassa Suursaareen. Sallan itäpuolelle sijoitettaneen uusittu helikopterirykmentti.
Tutkijat Stefan Forss, Lauri Kiianlinna, Pertti Inkinen ja Heikki Hult muistuttavat, että Suomen puolustusvoimien päätehtävä on oman maan puolustaminen ja sen vuoksi armeijan rauhan ajan valmius on matala. Tutkijoiden mukaan puolustusvoimiin kohdistuu suuret vaatimukset valmiuden kohottamisjärjestelyille.
Baltian maiden puolustus pohdituttaa
Raportti huomauttaa, että Venäjän varustautuminen herättää kysymyksen myös Baltian maiden puolustamisesta.
Venäjä on sijoittanut aiemmin vain Moskovan suojana olleita S-400-ilmatorjuntaohjuksia myös Kaliningradiin erillisalueelle Liettuan kainaloon. Koska ohjuksilla voitaisiin käytännössä sulkea Itämeren ilmatila, ne kyseenalaistavat sen, pystyttäisiinkö Baltian maita puolustamaan mahdolliselta hyökkäykseltä, raportissa todetaan.
Tutkijat myös viittaavat Ruotsin sotatiedeakatemian tutkimushankkeeseen, jonka mukaan sotilasliitto Nato ei todennäköisesti ehtisi reagoida kyllin nopeasti, jos Baltian maissa olisi sotilaallinen konflikti.