Suomen liikunnan ja urheilun eli SLU-yhteisön hallitusten jäsenistä vain 27 prosenttia on naisia, toiminnanjohtajista naisia on 24 prosenttia ja puheenjohtajista 15 prosenttia. Lajiliittojen hallituksissa naisia on vain 24 prosenttia jäsenistä, toiminnanjohtajista naisia on 25 prosenttia ja puheenjohtajista 11 prosenttia.
Kunnissa tilanne on vain hieman parempi, sillä johtavista liikunnan viranhaltijoista naisia on 31 prosenttia. Etenkin liikuntatoimenjohtajissa naisten osuus on kuitenkin kasvanut viime vuosikymmeninä.
Liikuntaa käsittelevissa kuntien lautakunnissa naisia on jo lähes puolet. Tästä on kiittäminen tasa-arvolakia.
Jako tyttöjen ja poikien lajeihin jatkuu
Tyttöjen ja poikien harrastamissa urheilulajeissa on edelleen selkeitä eroja. Likesin raportin mukaan osa näistä eroista on tytöille ja pojille luontaisia, mutta osa niistä johtuu kasvatuksesta, infrastruktuurista, lajikulttuurista ja yleisistä sukupuolikäsityksistä.
Raportti suosittelee parantamaan tyttöjen ja poikien mahdollisuutta osallistua eri lajeihin, ja mainitsee jalkapallon ja jääkiekon esimerkkeinä lajeista, joihin on saatu houkuteltua merkittävästi aiempaa enemmän tyttöjä.
Naiset miehiä aktiivisempia liikkujia
Lapsena pojat liikkuvat tyttöjä aktiivisemmin, mutta iän myötä erot tasoittuvat. Aikuisina naiset ovat miehiä aktiivisempia, mutta ikääntymisen myötä miehet ohittavat jälleen naiset liikuntainnossa.
Pojat ja miehet osallistuvat tyttöjä ja naisia useammin urheiluseurojen toimintaan ja pojilla on viikoittain enemmän ja pidempiä harjoituskertoja kuin tytöillä. Viime vuosina ero on kuitenkin alkanut kaventua, kun organisoituun liikuntaan osallistuminen on yleistynyt tytöillä ja naisilla enemmän kuin pojilla ja miehillä.