Virkamiehet yrittävät pantata avointa tietoa

- Se parantaa päätöksentekoa, tukee innovaatiotoimintaa, tuottaa uusia työpaikkoja, lisää verotuloja valtiolle, tehostaa julkishallinnon omien tietojärjestelmien toimintaa. Ylipäätään tiedon helpompi jakaminen ja jalostaminen mahdollistaa, että sitä voidaan suomalaisessa yhteiskunnassa käyttää aina kun sitä tarvitaan, luettelee avoimen tiedon mahdollisuuksia avoimen tiedon aktiivi Petri Kola.

Myös elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on tullut samaan tulokseen tutkimuksessaan: Julkisen tiedon avaaminen olisi kaikkien etu. Se hyödyttäisi suomalaista liike-elämää, kansalaistoimintaa ja hallinnon tehostamista. Asia on kirjattu myös hallitusohjelmaan.

Julkisen datan avaaminen tarkoittaa sitä, että tietoa julkaistaan helposti käytettävässä muodossa, niin että kuka tahansa saa hyödyntää sitä niin kuin itse haluaa - myös kaupallisesti. Yksi tunnetuimmista palveluista on Helsingin seudun joukkoliikenteen reittiopas, josta käyttäjä voi hakea reitin pisteestä a pisteeseen b ja palvelu kertoo sopivat liikenneyhteydet.

Kartoista halutaan maksu

Datan avaaminen ja hyödyntäminen on kuitenkin vielä alkutekijöissään. Viime päivinä keskustelua on herättänyt se, kun Maanmittauslaitos haluaisi avata tarkat maastokarttansa maksuttomasti julkiseen käyttöön.

Valtiovarainministeriön budjettiosasto kuitenkin vastustaa maksuttomuutta. Ministeriöstä kerrotaan, että kesken budjettivuoden ei haluta lopettaa maksujen keräämistä, koska sitä ei ole huomioitu valtiontalouden budjetissa. Se vetoaa myös maksuperustelakiin, joka on tehty ennen kuin internet on mahdollistanut tiedon jakamisen ilmaiseksi.

Tiedon panttaus haittaa yhteiskunnan kehitystä

Maanmittauslaitoksen johtajan Antti Kososen mukaan tietovarantojen, tässä tapauksessa karttojen panttaaminen, aiheuttaa haittaa jopa yhteiskunnalliselle kehitykselle. Tällä hetkellä esimerkiksi Google syö elintilaa tarkemmalta ja paremmalta kartta-aineistolta, kun tiedot kerätään huonoille karttapohjille. Se ei hyödytä ainakaan kuluttajaa.

- Aineistojen käytön ympäristö on muuttunut viime vuosina nopeasti. Kun yksityinen tai julkinen sektori kerää tietoja, se käyttää tietojen pohjana ja niiden esittämisessä hyvin eri tasoisia karttapohjia, kaikki varmasti tuntevat Googlen karttapalvelut. Jos kaikki tiedot kerättäisiin valtakunnallisesti kattavimmalle, tarkimmalle, yhteiselle karttapohjalle, hyödyt yhteiskunnalle olisivat suuremmat kuin käyttöoikeuksien myynnistä saatavat korvaukset, Kosonen sanoo.

Suomella mahdollisuudet esimerkkimaaksi

Avoimen datan aktiivi Antti Poikola kirjoittaa blogissaan, että Suomessa on nyt meneillään virkamiesvallan voimannäyttö, joka voi pahimmillaan tyrehdyttää tai ainakin merkittävästi viivästyttää julkisen sektorin tietovarantojen avautumista. Poikola viittaa kirjoituksellaan Maanmittauslaitoksen tapaukseen. Petri Kolan mielestä Suomella olisi kuitenkin mahdollisuuksia jopa suunnannäyttäjäksi avoimemman tiedon maana.

- Meillä on kansainvälisestikin vertaillen ihan mielettömän aktiivinen avoimen datan kehittäjä- ja käyttäjäyhteisö. Suomessa on hirveän vahva digitaalinen kulttuuri. Sen takia datan avaaminen täällä on järkevämpää kuin monessa muussa paikassa, koska täällä on ihmisiä, jotka pystyvät tekemään sillä jotain.

Kolan mielestä paljon on kuitenkin vielä opittavaa.

- Kun julkishallinto tuottaa tietoa, avoimen datan periaate pitäisi olla oletuslähtökohta ja tiedon ja datan salaaminen tai myyminen tai siihen pääsyn vaikeuttaminen pitäisi olla poikkeustapaus.