Artikkeli on yli 17 vuotta vanha

Suomi pitää kiinni rypäleaseistaan

Suomi ei allekirjoita rypäleaseet kieltävää kansainvälistä Oslon sopimusta joulukuussa. Sopimukseen palataan jatkoselvitysten jälkeen. Hallitusryhmistä vihreät kritisoi päätöstä. Myös oppositiosta on esitetty moitteita.

Presidentti Tarja Halonen sekä valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunta Utva käsittelivät Suomen kantaa perjantaina kokouksessaan.

- Utva katsoi, ja hallitus katsoi, että rypäleaseet ovat olennainen osa puolustusratkaisuamme. Me emme tule käyttämään aseita muuta kuin oman maamme puolustamiseen. Suomi tulee tekemään hankintoja vain sellaisista rypäleaseista, joissa on tällainen varmistusmekanismi. Päätös oli selvä: meillä ei ole edellytyksiä osallistua tähän Oslon sopimukseen, totesi pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) YLE Uutisille.

- Oslon sopimukseen palataan, kun puolustusvoimien suorituskykyyn liittyvä tutkimus on tehty ja rypäleaseiden kansainvälinen kehitystyö, niiden hankintamahdollisuudet ja kustannusvaihtoehdot on selvitetty, kokouksen jälkeen annetussa lausunnossa todetaan.

Presidentti Halonen sanoo olevansa tyytyväinen nyt tehtyyn ratkaisuun. Halosen mukaan Suomi seuraa aseteknologian kehittymistä, jotta löytyisi vaihtoehto, joka täyttäisi tarpeet uskottavasta puolustuksesta ja välttäisi rypäleaseiden haittavaikutuksia.

Utva aikoo seurata tilanteen kehittymistä vuosittain. Halosen arvion mukaan edessä on useiden vuosien arviointivaihe.

Suomen lausunnossa myös arvioidaan, että humanitaarisesta näkökulmasta Oslon sopimus on merkittävä. Suomi ilmoittaa tukevansa rypäleaseet kieltävän sopimuksen tavoitteita ja pyrkimyksiä sen muuttamiseksi yleismaailmalliseksi.

Suomi kertoo lisäksi osallistuvansa Oslon sopimuksen toimeenpanoon tässä vaiheessa humanitaarisen miinatoiminnan kautta.

Rypäleasepäätökselle kritiikkiä

Suomen päätös jättäytyä rypäleaseet kieltävän Oslon sopimuksen ulkopuolelle on saanut osakseen kritiikkiä niin opposition kuin hallituspuolue vihreiden riveistä.

Vihreät pitää virheenä sopimuksen ulkopuolelle jättäytymistä. Puolueen varapuheenjohtajan, kansanedustaja Johanna Sumuvuoren mielestä sopimuksen allekirjoittamatta jättäminen vahingoittaa Suomen kansainvälistä vaikutusvaltaa. Hän pitää päätöstä poliittisesti lyhytnäköisenä.

Vihreät muistuttaa, että EU:n puheenjohtajamaa Ranska on kehottanut kaikkia jäsenmaita allekirjoittamaan sopimuksen.

- Suomi jää vastustuksessaan yhteiseen rintamaan sellaisten maiden kanssa kuin Puola, Kypros ja Kreikka, Sumuvuori luettelee.

Myös vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Annika Lapintie tuomitsee Suomen päätöksen pitää kiinni rypäleaseista.

- Suomen hallitus ja presidentti Tarja Halonen viestittävät maailmalle, että me, suomalaiset, emme halua luopua rypälepommeista. Juuri kun Suomi ja suomalainen Martti Ahtisaari on ensimmäisen kerran saanut rauhan Nobelin-palkinnon! Se siitä suomalaisten maineesta ja rauhantahdosta, Lapintie arvostelee.