Yle Uutisten ekonomistikyselyyn vastasi tällä viikolla yhdeksän Suomen johtavaa ekonomistia suurimmista liikepankeista ja taloustutkimuslaitoksista.
Pääviesti on poikkeuksetta sama: peloista huolimatta kotitaloudet eivät ole ylivelkaantuneet, ainakaan kansantalouden kannalta. Selitys on pitkään matalana jatkunut euroalueen korkotaso.
Ylivelkaantuminen ei siis ole ongelma Suomen taloudelle, mutta osalle kotitalouksista kylläkin, huomauttaa SAK:n pääekonomisti Olli Koski.
- Jos verrataan pohjoismaisittain, niin Suomen velkataso on hallinnassa. Keskiarvo kuitenkin valehtelee aina joidenkin osalta siten, että keskiarvon takana jotkut kotitaloudet ovat varmasti ylivelkaantuneita, näin voi sanoa.
Osalla kotitalouksista riskivelkaa
SAK:n Olli Koski pohtii myös suomalaista erityispiirrettä, eli sitä että asuntolainat on yleisesti sidottu muuttuviin markkinakorkoihin ja kiinteitä korkoja käytetään suhtellisen vähän viitekorkoina.
Suomen Pankin tilaston mukaan maaliskuussa 2012 peräti 84% uusista asuntolainoista sidottiin johonkin euriborkorkoon. Kiinteäkorkoisia uusista asuntolainoista oli vain 11%.
- Joten jos korkotasossa tapahtuu muutoksia, niin se näkyy nopeasti. Jos tulee kielteinen yllätys, niin jotkut voivat olla vaikeuksissa, Koski huomauttaa.
Vaikka kotitalouksien velkaantuneisuus ei ole Suomessa poikkeuksellisen korkea, on huomattavaa että voimakkaasti velkaantuneiden osuus on kasvanut. Liki joka viidennen kotitalouden velkakantaa pidetäänkin riskialttiina.
Liikkumavaraa ei siten ole, jos korot lähtevät nousuun.
Euribor liki nykytasolla loppuvuonnakin
Yle uutisten kyselyyn vastanneet ekonomistit uskovat yleisenä viitekorkona käytetyn 12 kuukauden euriborin olevan vuoden lopussa pääosin nykytasolla.
Vain Pellervon taloustutkimus ja Palkansaajien tutkimuslaitos odottavat vuoden euriborin hieman nousevan, PTT arvioi sen olevan 1,5% vuoden lopussa ja PT 1,4%.
Suomen Yrittäjät, Handelsbanken ja Nordea puolestaan odottavat viitekoron laskua vielä nykyisestäkin tasosta. Yrittäjät arvioi 12 kk euriborin olevan 0.9% vuoden lopussa ja Handelsbanken tasan 1%. Nordean ennuste on 1,1%.
Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Timo Lindholm perustelee muista poikkeavaa näkemystä Euroopan velkakriisillä.
- Tämä Euroopan velkakriisi vaatii oikeastaan kaikki mahdolliset toimet myös keskuspankilta. Niin kauan kuin koroissa on alentamisvaraa, niin uskoisin että sitä joudutaan käyttämään, ja myös käytetään.
Nykyistä korkotasoa ekonomistit pitävät pääosin Suomelle sopivana. Vain Handelsbanken näkee nykykorot liian elvyttävinä.
Euribor vai kiinteä korko omaan lainaan?
Vaikkei merkittävää koronnostoa olekaan odotettavissa, suosittavat pankit jälleen asuntovelallisille korkoriskin suojaamista.
Sampo Pankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki suosittaa nyt kiinteää korkoa uusiin asuntolainoihin.
- Kiinteä korko on ehkä pankkienkin kannalta helpompi tuote sillä tavalla, että siihen ei liity vastaavanlaista korkoriskiä kuin euribor-lainoihin, mutta on se myöskin kuluttajan kannalta turvallinen, silloin tietää mitä joutuu maksamaan.
Suomen Yrittäjien Timo Lindholm on täysin eri linjoilla pankkien kanssa. Lindholm muistuttaa, että lainanottajalle vaihtuvakorkoiset lainat ovat olleet selvästi edullisempia.
- Kyllä niin kauan kuin Suomi on tässä euroalueessa ollut mukana, niin kyllä lyhyet korot ovat melkein poikkeuksetta olleet edullisempia kuin pitkät.
Kuten aiemminkin, vastuu siirtyy kuulijalle ja lainanottaja saa päättää itse kenen perusteilla viitekorkonsa valitsee.