Kouvolassa kärsittiin vielä kolme vuotta sitten kovasta koulupsykologipulasta. Kaupungissa oli täyttämättä neljä koulupsykologin paikkaa, eli yhtään omaa vakanssia ei ollut ja tilannetta paikattiin ostopalveluilla.
Nyt syksyllä 2016 tilanne on muuttunut radikaalisti kolmen vuoden takaiseen verrattuna. Vaikka koulupsykologeista on Suomessa pulaa, on Kouvola onnistunut houkuttelemaan uusia tekijöitä. Kaupungissa työskentelee tällä hetkellä 14 koulupsykologia esiopetuksesta toiselle asteelle.
Ratkaiseva käännös tapahtui kaksi vuotta sitten, jolloin tuli voimaan uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Muutoksena aiempaan laki velvoitti psykologipalvelut pakollisiksi myös toisen asteen oppilaitosten oppilaille.
Kouvolan silloisilla resursseilla ei lain tuomiin vaateisiin olisi pystytty vastamaan, joten kaupunki päätti lisätä vakansseja.
– Lain haltuunotto tehtiin silloin kunnolla ja kaupunki teki oikean ratkaisun. Kun vakansseja lisättiin, saatiin aikaan inhimillinen toimintakenttä ja kaupunki osoitti, että täällä arvostetaan koulupsykologien työtä, selvittää erityisen tuen päällikkö Pirjo Piiroinen.
– Vakanssien lisäämisellä saatiin aikaan se, että syntyi kohtuullinen työskentelyalue kullekin, eikä koulupsykologien tarvitse nääntyä työtaakan alle, lisää johtava koulupsykologi Satu Valtonen.
Varhaiskasvatuksen piirissä riittää petrattavaa
Elokuussa 2014 voimaan tullut uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki on muuttanut psykologipalveluiden saatavuutta selkeästi koko Suomessa. Psykologiliiton puheenjohtaja Annarilla Ahtola kertoo, että toisen asteen oppilaitoksiin on tullut paljon uusia vakansseja.
Sen sijaan perusopetukseen monessa kunnassa ei ole Ahtolan mukaan perustettu riittävästi vakansseja. Parannettavaa hän löytää myös varhaiskasvatuksesta. Ahtolan mukaan varhaiskasvatuksen työntekijöiden tueksi olisi hyvin tärkeää saada säännöllinen psykologin konsultaatiomahdollisuus.
– Varhaiskasvatuksessa ovat kaikkein herkimmissä kehitysvaiheissa olevat lapset.
Ahtola painottaa, että lakimuutoksen jälkeen joissain kunnissa toiselta asteelta tulleet opiskelijat ja opettajat on voitu lisätä vanhojen psykologien työalueeseen.
Varhaiskasvatuksessa ovat kaikkein herkimmissä kehitysvaiheissa olevat lapset.
– Lukiot ja ammattioppilaitokset ovat saaneet lisää psykologiresurssia, mutta joissain kunnissa perusopetuksen tilanne on voinut tämän vuoksi heikentyä. Myös esiopetuksen psykologipalveluissa on selviä puutteita, Ahtola sanoo.
Psykologiliiton jäsenrekisterin mukaan vuosina 2010–2015 koulupsykologien määrä on kasvanut jyrkästi. Lakimuutoksella on ollut Psykologiliiton puheenjohtaja Annarilla Ahtolan mukaan määriin hyvin suuri vaikutus. Psykologien määrässä ollaan kuitenkin vielä todella kaukana siitä, mitä sen pitäisi olla.
– Keskiarvon valossa opiskelijoilla ja oppilaitoksilla on nyt parempi saatavuus psykologin palveluihin. Mutta jos huomioidaan toinenkin aste mukaan, meillä pitäisi olla reilusti yli 1000 koulupsykologia Suomessa. Siihen ei päästä vielä likimainkaan, sanoo Ahtola.
Mahdollisuus koulutukseen lisää houkuttelevuutta
Kouvolassa on huomattu, että merkittävä valtti kilpailussa koulupsykologeista on inhimillisen työympäristön lisäksi työnohjaus ja täydennyskoulutus, jotka Kouvolassa on johtavan koulupsykologin Satu Valtosen mukaan turvattu. Tällä on merkitystä, koska moni palkatuista koulupsykologeista on nuori ja vastavalmistunut.
Psykologin työ on haasteellinen työ ja siinä tarvitaan kollegiaalista tukea.
– Psykologin työ on haasteellinen työ ja siinä tarvitaan kollegiaalista tukea sekä omaa ammatillista esimiestä, Valtonen toteaa.
Johtavan koulupsykologin virka Kouvolassa perustettiin ennen koulupsykologienvakanssien lisäämistä.
Vaikka tilanne on Kouvolassa parantunut merkittävästi, ei se ole ihan optimi. Jos Valtonen saisi päättää, hän perustaisi vielä kaksi virkaa lisää. Tällöin päästäisiin Psykologiliiton suositukseen, jonka mukaan yhtä koulupsykologia kohden tulisi olla 600–800 oppilasta tai 2–3 työyksikköä eli koulua.
Nyt joillain koulupsykologeilla on vastuullaan viisikin yksikköä.
– Liikkuvuutta tulee paljon. Pitäisimme koulupsykologit mieluummin seinien sisällä kouluissa kuin koulujen välillä tien päällä, Valtonen hymähtää.
Muokattu 19.8.2016 klo 9:37: Lisätty Psykologiliiton puheenjohtaja Annarilla Ahtolan kommentti, jossa mainitaan, että lukiot ovat ja ammattioppilaitokset ovat saaneet lisää psykologiresurssia, mutta perusopetuksen tilanne on voinut joissain kunnissa tämän vuoksi heikentyä.