Kreikan hallituksen lauantainen ilmoitus uudistus- ja säästöpaketin kansanäänestyksestä aiheuttaa harmaita hiuksia myös Suomessa.
Suomen Kreikka-vastuut ovat valtiovarainministeriön arvion mukaan seitsemän miljardia euroa, joista osaa on turvattu vakuuksilla.
Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich sanoo, että Kreikan ero eurosta tietäisi huomattavia tappioita Suomelle.
– Jos pahin skenaario toteutuu, ja jos Kreikka ajautuu ulos eurosta, niin Kreikka jättää silloin varmaan valtaosan veloista maksamatta, von Gerich sanoo.
Osaa saatavista turvaavat vakuudet, jotka Suomi hankki vuonna 2011. Valtiovarainministeriön ilmoituksen mukaan vakuuksien markkina-arvo on noin 930 miljoonaa euroa.
Vakuuksissa on kyse tuottojenvaihtosopimuksesta Suomen valtion ja kreikkalaisten liikepankkien välillä. Liikepankit ovat sijoittaneet joukkolainojen myynnistä saatuja tuloja lontoolaiselle sulkutilille.
Sulkutilin rahoja on puolestaan sijoitettu korkean luottoluokan maiden velkakirjoihin, joiden tuotoilla on pyritty saamaan Suomen takausvastuita vastaava summa kasaan 30 vuodessa.
”Pankkien tilanne vaikea”
Kreikan keskuspankki on antanut maan pankeille hätäapua kesäkuun puolesta lähtien. Taustalla on ollut talletuspako, joka kiihtynyt Kreikan ja sen rahoittajien neuvotteluiden pitkittyessä.
Eilen sunnuntaina uutisoitiin laajasti, että Euroopan keskuspankki (EKP) sallii kreikkalaisten pankkien auttamisen myös lähitulevaisuudessa. EKP kuitenkin pitää avun kattona 89 miljardia euroa.
– Avun jatkamista merkittävämpää on se, että rahoitukselle asetettiin katto. Se käytännössä tarkoitti sitä, että eurojärjestelmä ei enää rahoita Kreikan pankkien jatkuvaa talletuspakoa, von Gerich sanoo.
Kreikka ilmoittikin sunnuntai-iltana, että se sulkee pankkinsa viikoksi. Kreikka osti sulkemisella aikaa, jota se tarvitsee sunnuntaista kansanäänestystä varten.
Tuolloin kreikkalaiset äänestävät, kannattavatko he rahoittajien ehdottamaa uudistuspakettia. Tilanne on nurinkurinen, sillä rahoittajien pelastuspaketti on voimassa vain tiistaihin asti.
Useiden analyytikkojen mukaan Kreikka käytännössä äänestääkin sunnuntaina eurojäsenyydestään.
Tartuntavaaraa on padottu
Eri uutistoimistojen mukaan euron arvo on laskenut suhteessa dollariin aasialaisissa pörsseissä. Ulkoisen arvon lasku oli kuitenkin suhteellisen pientä.
Von Gerich pitää euron ulkoisen arvon laskua pelkästään hyvänä asiana, jos lasku on hallittua.
– Suomikin elää pitkästi viennistä, niin lähtökohtaisesti euroalueen kilpailukyky suhteessa muuhun maailmaan paranee, jos euron arvo laskee.
Sen sijaan suuri romahtaminen ja euron arvon heilunta tekee hallaa kilpailukyvylle, sillä yritysten ympäristö muuttuu silloin arvaamattomaksi.
Eurokriisin puhjettua vaikeuksien tarttumista euromaasta toiseen pidettiin uhkana. Tämä puolestaan olisi aiheuttanut ongelmia myös Suomelle, jonka viennistä merkittävä osuus kohdistuu Eurooppaan.
Von Gerich pitää tartuntavaaraa tällä kertaa pienempänä kuin eurokriisin alkuvaiheessa.
– En usko, että uutta finanssikriisiä on luvassa. Euromailla ja EKP:lla on nyt paljon paremmat työkalut käytössään kuin joitakin vuosia sitten. Työkaluilla voidaan rajata kriisi Kreikkaan.
Tartuntavaarasta ei ole näkynyt merkkejä markkinoilla. Esimerkiksi entisten kriisimaiden Portugalin, Irlannin ja Espanjan kymmenvuotisten valtiolainojen korot ovat pysyneet alle kolmessa prosentissa.
Mitä suurempi korko maan lainalla on, sitä epävarmempana sijoittajat pitävät takaisinmaksua. Vastaavasti Kreikan korko on pyörinyt yli 10 prosentissa.
Aivan ilman sydämen tykytyksiä ei muissa euromaissa päästä. Von Gerich ennustaa, että markkinoilla nähdään tällä viikolla hermostuneisuutta.