Kansalaisten eriarvoisuus kulttuuripalvelujen saannissa eri puolilla maata tulee ilmi ministeri Kalevi Kivistön ja professori Anita Kangaksen tekemästä selvityksestä Kuntien kulttuuritoiminnan tuki- ja kehittämispolitiikka. Selvitys luovutettiin Opetusministeriön valtiosihteeri Marcus Rantalalle.
Alue-erot kulttuurin kulutuksessa ovat Suomessa EU-maiden suurimpia, kun verrataan tiheään ja harvaan asuttuja alueita. Kulttuuriala on poikkeuksellisen voimakkaasti keskittynyt pääkaupunkiseudulle, kun taas maakuntakeskukset ovat vielä "kartalla” jotenkuten, mutta niitä pienemmissä yksiköissä on varsin hiljaista, kirjoittavat selvittäjät. He korostavatkin alueellisen kulttuuripolitiikan tarvetta.
Pääkaupunkiseutu saa suurimman kulttuuripotin
Valtion kulttuuritoimeen osoittamista varoista pääkaupunkiseutu saa 3,5 kertaa maan keskiarvoa enemmän asukasta kohti laskettuna. Kulttuurin voimavarat vaihtelevat suuresti myös kuntien välillä. Tilastokeskuksen tietojen mukaan kulttuurimenot asukasta kohti olivat alle 10 000 asukkaan kunnissa vain puolet suurempien kuntien menotasosta.
Maaseutukunnissa kulttuuritoimi muodostuu huonoimmillaan vain kirjastosta, muutaman avustuksen jakamisesta ja itsenäisyyspäivän juhlan järjestämisestä.
Kulttuurille ehdotetaan lisää rahaa
Selvityksen tekijät suosittelevat kuntien kulttuuritoimintaan käytettävän valtionosuuden huomattavaa korottamista nykyisestä 5,6 miljoonasta eurosta 18,8 miljoonaan euroon. Lisäys tulisi porrastaa niin, että liikkeelle lähdetään kunnista, joissa kultuuripalvelujen tarjonta on vähäisintä.