Kotimaa |

Kuningaskuluttaja selvitti mitä kaikkea kaupat tietävät kanta-asiakkaistaan

Kuningaskuluttaja otti selvää, millaisia tietoja kaupat keräävät kanta-asiakkaistaan. Keskolla on kanta-asiakkaistaan enemmän tietoa kuin S-ryhmässä.

Nainen pitelee S-etukorttia kaupan kassalla.
S-ryhmän selosteessa asiakasta ei ole profiloitu kuluttajana, mutta esimerkiksi S-kaupan verkkopalvelusta löytyvät bonuksiin oikeuttavat ostokset kuitin loppusummatasolla sekä bonuskertymät. Kuva: Yle / Juha Korhonen

Kuningaskuluttajan toimittaja Maarit Åström-Kupsanen tilasi henkilötietolain mukaiset rekisteriotteet S- ja K-ketjujen rekistereistä. Rekistereihin tallentuvat kaikki ostokset, mitä hän on tehnyt S-etukorttia ja K-Plussa-korttia näyttämällä.

Otteista selvisi, että Keskolla on kanta-asiakkaistaan enemmän tietoa kuin S-ryhmässä. K-Plus Oy:n toimittamassa rekisteriotteessa asiakas on luokiteltu esimerkiksi ruokailutavan mukaan. Asiakas voi olla itsestään huolehtiva terveyshakuinen, itsestään huolehtiva valistunut tai helppoutta arvostava.

K-Plus Oy:n varatoimitusjohtaja Tapio Näveri kertoo Keskon luokittelevan kaikki kanta-asiakkaansa ruokaostosten perusteella neljään pääryhmään: terveyshakuisuus, laadun arvostaminen, helppous sekä säästäväisyys. Esimerkiksi terveyshakuinen asiakas ostaa terveellistä ruokaa.

- Silloin taustalla on terveysvaikutteisten tuoteryhmien korostunut käyttö. Luokittelut tehdään myös kuluttajien keskimääräiseen kulutukseen verrattuna. Eli jos tuoteryhmien käyttö painottuu keskimääräistä enemmän terveyspainotteisiin tuotteisiin, niin silloin se luokitus muuttuu siihen suuntaan, Näveri kertoo.

K-Plussan luokituksissa helppoutta arvostava asiakas taas on sellainen, joka ostaa keskimääräistä enemmän esimerkiksi valmisruokaa. Lisäksi Kesko luokittelee kanta-asiakkaitaan ostosten lukumäärän ja euromäärän mukaan. Luokitukset myös päivitetään joka kuukausi.

Kuningaskuluttajan toimittajan tilaamasta rekisteriotteesta löytyi muun muassa kokonaissumma, kuinka paljon ostoksia tämän Plussa-kortilla oli tehty vuosien 2001 - 2013 aikana: yli 63 000 euroa. 

S-ryhmässä profiloidaan anonyymisti

S-ryhmässä asiakkaasta ei sieltä saadun henkilörekisteriotteen mukaan tiedetä juuri mitään. Kuningaskuluttajan toimittajan tilaamissa tiedoissa vähätkin perustiedot olivat väärin, muun muassa perhekoko ja asumismuoto.

S-ryhmän konseptipäällikkö Minna Ojalan mukaan asiakasomistajien perustietoja ei päivitetä automaattisesti.

- Nämä ovat niitä tietoja, jotka on annettu silloin, kun on liitytty kanta-asiakkaaksi. Vain osoitetiedot päivittyvät automaattisesti Väestörekisterikeskuksesta. Muita tietoja ei saada muualta kuin asiakkaalta itseltään.

S-ryhmän selosteessa asiakasta ei ole profiloitu kuluttajana, mutta esimerkiksi S-kaupan verkkopalvelusta löytyvät bonuksiin oikeuttavat ostokset kuitin loppusummatasolla sekä bonuskertymät.

Vaikka rekisteriotteessa ei asiakasta luokitella, SOK:n asiakkuusjohtaja Arto Nuutila myöntää, että asiakkaita profiloidaan, mutta anonyymisti.

- Ihmisistä yksittäin ei tehdä profiileja, mutta anonyymeistä kuluttajista tehdään erilaisia segmenttejä ja ryhmiä, Nuutila kertoo.

S-etukortilla tehdyt ostokset siis tallentuvat tietokantoihin, mutta niissä ei ole tunnistetietoja, joilla ne voitaisiin yhdistää yksittäiseen henkilöön tai talouteen. Ostotietoja yhdistetään myös ulkopuolisiin tietolähteisiin.

Kohdennettua mainontaa maltillisesti

Molemmat kaupparyhmät käyttävät kanta-asiakastietoja vielä hyvin maltillisesti. Esimerkiksi kohdennetusta mainonnasta puhutaan paljon, mutta käytännössä sitä tehdään hyvin varovaisesti. Enemmän tietoja käytetään kauppojen valikoimien kehittämisessä sekä kauppaverkoston suunnitellussa.

Henkilötietolain mukaan jokainen kansalainen saa pyytää kerran vuodessa ilmaiseksi nähtäväkseen tiedot, jotka hänestä on talletettu yrityksen asiakastietojärjestelmään. Yrityksellä on kolme kuukautta aikaa vastata asiakkaansa pyyntöön.

Maarit Åström-Kupsanen, Kuningaskuluttaja

Tuoreimmat aiheesta: Kotimaa

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä