Kyproksen pankkikriisin savu on pikkuhiljaa laskeutunut ja maksumiehet alkavat olla selvillä.
Eniten rahojaan menettävät kaikkein rikkaimmat tallettajat. Samanlaista raippaa on tiedossa suuren rahan omistajille myös kaikissa seuraavissa mahdollisissa pankkikriiseissä.
EU:ssa on valmisteilla direktiivi, jonka myötä sijoittajien vastuu kirjataan jokaisen maan lakiin.
Direktiivin sisältö pyritään lyömään lukkoon jo lähikuukausien aikana. Käytännössä uusi direktiivi takaa sen, että kriisipankkien ongelmat hoidetaan Euroopassa vastedes aina samaan tapaan kuin Kyproksella.
- Yksityiskohdista neuvotellaan vielä, mutta pääsääntö on se, että ensin omistusten arvot nollataan. Ja sen jälkeen tietyssä järjestyksessä voidaan kattaa pankin tappioita velkojen alaskirjauksella. Tavoitteena on suojella veronmaksajien varojen käyttöä ja kohdistaa tappioiden kattaminen pankin omistajien ja sijoittajien kannettavaksi, kiteyttää lainsäädäntöneuvos Tuija Taos valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosastolta.
Eurooppa tulee perässä
Käytännössä direktiivillä pyritään muuttamaan niin sanottu bail out -politiikka bail in -politiikaksi. Eli enää veronmaksajien rahoja ei käytettäisi huonokuntoisten pankkien pelastukseen, vaan rahat pyritään ottamaan sijoittajien taskuista.
Yhdysvalloissa samantapainen menetelmä otettiin nopeasti käyttöön finanssikriisin jyllätessä, mutta Euroopassa lainsäädäntö on kulkenut jälkijunassa.
Virkamieskielessä uudistuksesta käytetään nimitystä kriisinratkaisudirektiivi. Se takaa viranomaisille monenlaisia oikeuksia puuttua pankin toimintaan kriisitilanteissa.
Pankin osia voidaan muun muassa myydä sekä vaihtaa koko pankin toimiva johto.
Ja samaan tapaa kuin Kyproksella – yli 100 000 euron talletuksia voidaan leikata tai vaihtaa pankin osakkeiksi.
Direktiivin tarkemmista yksityiskohdista on neuvoteltu EU-maiden virkamiesten ja poliitikkojen kesken tiiviisti vuoden alusta lähtien.
Ensimmäisen kerran hanke tuli julkisuuteen viime kesänä, kun EU-komission esitteli sen. Eli jo kauan ennen Kyproksen kriisin kärjistymistä.
- Suomi on alusta asti tukenut voimakkaasti tätä direktiiviä. On epätyydyttävä tilanne, että Euroopassa pankkikriisien hoitoa koskeva lainsäädäntö ei ole harmonisoitua, sanoo Taos.
Pankkimaksut voivat nousta
Tavallisen pientallettajan kannalta uudistus voi tuoda mukanaan myös negatiivisia puolia. Kun sijoittajien vastuuta lisätään Euroopassa lainsäädännöllä, lähtee iso raha todennäköisesti liikkumaan. Monet suuret tallettajat hajauttavat talletuksiaan eri pankkeihin ja rahaa voi lähteä myös Euroopan ulkopuolelle.
- Voi olla, että pankkien hankkiman rahoituksen kustannus hieman kasvaa ja sitä kautta pankkien tarjoamien palvelujen hinta hieman nousee. Mutta se on tämän rahoitusvakauden hinta, mitä tällä koko lainsäädännöllä halutaan aikaan saada, sanoo lainsäädäntöneuvos Tuija Taos.
Kriisinratkaisudirektiivi tulee voimaan aikaisintaan vuonna 2015 kaikissa EU:n jäsenmaissa.