Artikkeli on yli 12 vuotta vanha

Laajakaistapäätökset solmussa

Päätöksenteko laajakaistaverkon rakentamisesta Keski-Suomen maaseudulle on osoittautunut visaiseksi pulmaksi luottamusmiehille. Päätökset piti tehdä tammikuun loppuun mennessä, mutta nyt näyttää siltä, että kaikissa 15 kunnassa lopullinen päätöksenteko siirtyy helmikuun valtuustoon.

Musta kaapeli, jonka sisässä paljon eristeitä, joissa valokuitujohtimia. Nopeat verkkoyhteydet ovat yhä tärkeämpiä toimintojen siirtyessä tietoverkkoihin. Valokuitu on  paras kanava nopeaan tiedonsiirtoon.
Kuva: YLE / Heikki Haapalainen
  • Marja Hyttinen

Kunnat ovat perustamassa laajakaistan saamiseksi kahta uutta yhtiötä, joiden tehtävä olisi valokuituverkon rakentaminen harvaan asutuille alueille. Yhtiöt jatkaisivat Kuuskaistan alulle panemaa rakennustyötä. Avustusten saaminen edellyttää erittäin pikaisia päätöksiä.

Maanantai-iltana kahdeksan kunnan kunnanhallitukset keskustelivat asiasta. Yksikään kunnanhallitus ei kuitenkaan vielä tehnyt omaa esitystään valtuustolle. Jotta käsittelyssä olevaa suunnitelmaa voitaisiin alkaa toteuttaa, pitää kaikkien 15 kunnan olla mukana. Jos yksikin sanoo ei, kaatuu vuosikausien hanke ja maakunnan valokuituverkon rakentaminen palaa alkupisteeseen.

Taloudellinen riski arveluttaa

Valokuituverkon rakentamiseen sitoutuminen kuntien yhteisesti suunnittelemalla mallilla tarkoittaisi kunnille suuria taloudellisia investointeja. Verkko nielisi kaikkiaan 60 miljoonaa euroa tämän hetkisen arvion mukaan. Riskiä kasvattaa rahoituksen pitkä laina-aika, koska korkokehitystä ei kukaan voi tietää. Toivakan kunnanjohtaja Kalle Larssonin mukaan vuoden kuluttua voimaan tulevaksi kaavailtu kuntalaki edellyttää kunnilta tarkkaa harkintaa takausasioissa.

- Näin suurta investointia on pohdittava perusteellisesti, koska olennaista on se, että kuntien ja kuntalaisten peruspalvelut eivät saa olla uhattuna sitten, jos uhat realisoituisivat, sanoo Larsson.

Toivakassa mietitään myös sitä, onko juuri tämä hanke se, jossa halutaan ottaa historialliset taloudelliset riskit.

Muissakin kunnissa monet luottamusmiehet pitävät riskejä liian suurina. Esimerkiksi Saarijärven kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sami Tuominen ei kannata käsittelyssä olevaa ehdotusta. Hänen mukaansa hanke on Saarijärvelle liian kallis.

Luhangan valtuuston puheenjohtaja Ahti Weijo arvostelee myös hanketta. Luhangassa erikoisen ongelmallista olisi kirkonkylän taajaman ja Tammijärven taajaman jääminen rakentamisen ulkopuolelle vuosikausiksi. Rakentamisen tukirahoja kun ei voi käyttää taajamien valokuituverkkoon. Weijon mielestä hanketta on myös viety eteenpäin liian nopealla aikataululla ja ilman vaihtoehtoja. Hän toivoo suunnitelmille aikalisää.

Osa toivoo nopeaa rakentamista

Kuntien selvitystyöryhmän ehdotuksella on myös kannattajansa. Muun muassa Multiallla hanke saa kannatusta, mutta siellä edellytetään, että nopeat tietokoneyhteydet olisivat käytössä jo tämän vuoden lopussa. Pikaisen rakentamisen toiveita kantautuu myös muualta maakunnasta, sillä vaihtoehtoja ei juuri ole.

Nyt näyttäisi siltä, että kunnat ovat itse ottaneet aikalisän tapaisen päätöksenteossa. Suurin osa kunnista tähtää siihen, että valtuusto päättää maakunnallisesta valokuituverkosta helmikuun 10. päivänä.