Kliinisten lääketutkimusten lukumäärä vähenee Suomessa vuosi vuodelta. Lääketeollisuus ry:n erityisasiantuntijan Mia Bengtströmin mukaan trendi on muun muassa taantuman takia laskeva myös muissa Pohjoismaissa ja koko Euroopassakin. Tosin myös tiukat EU-säännökset ovat 2000-luvulla siirtäneet lääketutkimusta pois Euroopasta.
Viime vuonna lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukselle Fimealle ilmoitettiin 141 tutkimusta, kun edellisvuonna ilmoituksia tuli 209. Myös käynnissä olevat tutkimukset ovat laskussa. Huippuvuosina 2000-luvun puolessavälissä oli käynnissä yli 500 tutkimusta, nyt niitä on enää 340. Samaten ei-kaupalliset tutkimukset ovat vähentyneet kolmannekseen vuosituhannen alusta.
- Lääketutkimus sopii hyvin Suomeen, koska Suomessa tehdään asiat tarkkaan ja sovitusti, Bengtström sanoo.
Väki vähenee lääkeyrityksissä eikä lääkärien kokemus kartu
Lääketeollisuuden kustantamien tutkimusten määrän väheneminen merkitsee myös työpaikkojen vähenemistä lääkeyritysten tutkimusosastoilla. Kliiniset lääketutkimukset työllistivät yrityksissä viime vuonna yli 400 ihmistä, parisataa vähemmän kuin edellisvuonna. Rahaa lääketeollisuus investoi 114 miljoonaa euroa tutkimustoimintaan Suomessa.
Lääketeollisuus on huolissaan paitsi alan työpaikoista, myös siitä, että potilaat eivät pääse tutkimuksiin ja lääkärit jäävät vaille lääkkeen käyttökokemusta. - Yleensä seniori opettaa junioria, ja kun kokeneilla lääkäreillä ei ole aikaa opastaa aloittelijoita, uusia tutkijoita ei tule, Bengtström pohtii.
- Kansainvälisten lääkeyritysten on helppo vetää Suomi yli, ja siirtää uusien molekyylien tutkimukset muualle. Suomessa toimiville lääkeyrityksille menetys on suuri, Bengtström kertoo. Toisaalta lääkeyritysten olisi tärkeää saada tietoa Suomestakin.
Muissa Pohjoismaissa ns. non-interventiotutkimukset ovat osin korvanneet raskaat lääketutkimukset. Lääketeollisuuden mukaan Suomi ei saa näitäkään tutkimuksia tiukan lainsäädännön ja raskaan, pikkutarkan byrokratian takia. Näissä kevennetyissä tutkimuksissa tiettyä lääkettä käyttäviä potilaita seurataan tiiviimmin kuin normaalihoidossa, mutta potilaan hoitoa ei ohjata eikä tehdä toimenpiteitä kuten kliinisessä lääketutkimuksessa.
Lääkäriliitto jakaa teollisuuden huolen - hoidon laatu saattaa kärsiä nopeastikin
Varatoiminnanjohtaja Hannu Halila sanoo, että Lääkäriliitto jakaa pitkälti lääketeollisuuden huolen sekä lääketutkimuksesta että kliinisestä tutkimuksesta ylipäätään.
Kliininen tutkimus on vaikeutunut. Väitettä tukevat Halilan mukaan tilastotkin. Opetuksessa ja tutkimuksessa toimivien lääkärien määrä on kymmenessä vuodessa vähentynyt viidenneksen, kun samaan aikaan aikaan työssä olevien lääkärien määrä on kasvanut neljänneksen.
Tutkimuksissa mukana oleminen on hankalaa, koska sairaalatyö on kiireistä ja byrokraattiset lupamenettelyt monimutkaisia, Halila kertoo. Hän pelkää, että tutkimuksen puute näkyy piankin hoidon laadussa.
- Esimerkiksi kehittynyt suomalainen syöpätutkimus on nopeasti hyödyttänyt myös potilaita.